Häiriötreenit: lähiöteinit

"Hei mummo, mikset sä laske niitä koiria meidän perään?!!!"

Haistapa räkänokka v... Tarkoitan, "Laika, sivu". 

":D"

Vein koirat lähikentälle treenaamaan ja huokasin onnesta, kun kenttä oli tyhjä. Kunnes kentän laidalle ilmestyi ilmeisesti Korkeasaaresta laskettu parvi esiteinejä haukkumaan, maukumaan ja karjumaan. Huomionkalastelu oli aika luovaa. Laikan mielestä tässä ei ollut mitään mielenkiintoista, enemmän tenavista oli häiriötä minulle, mikä kertoo omaa karua kieltään keskittymiskyvystäni. Hei, villakoirakin keskittyy parem... Ooooh, looky a shiny!!!

Treenin aiheena oli seuruun käännökset oikeaan, rallyn pujottelu ja spiraali sekä maahanmeno. Käännöksissä oikeaan halusin asennon tiiviyttä ja aktiivista oikean paikan hakemista. Palkkasin lelupalkalla etuoikealta. Aloitin treenin hetsaamalla ja Laika olikin innokas ja teki hyvin töitä oikean paikan eteen. Pitää treenata tätä selvästi enemmän. Mulla on joku himo kääntyillä aina vasemmalle, jos treenaan ilman suunnitelmaa, mutta se saa luvan muuttua nyt. 

Tigerista 3 €/ 4 kpl. Siellä oli myös keltaisia ja oransseja, tosi mehukkaita sävyjä (mikä on hei tärkeää).

Tötteröiden ottaminen mukaan oli aika hyvä juttu, koska Koikkalainen repesi housuistaan, kun kasasin ne jonoon kentälle. Miten paljon ideoita voi puudeli saada neljän muovikartion näkemisestä? Ennen kuin ehdin käskeä sen istumaan ahterilleen rauhoittumaan, se karkasi tötteröille, kaatoi yhden, läpsi toista, kiersi kolmannen ja neljännen muutaman kerran (hei onks nää kepit hei onks nää kepit??? kato mää pujottelen KATO HEI SÄ ET KATTONU) ja lensi kaikkien yli parilla loikalla... En tiedä, mitä muiden koirat tekee treeneissä, mut mun koira tekee tätä. Ensimmäinen pujotteluyritys onnistui kolmannelle kartiolle, jolloin Laika jostain syystä karkasi kaatamaan sen. Vedin henkeä, nostin kartion ja aloitin alusta, palkkasin jonon loppuun lelulla. Sen jälkeiset toistot selvittiin meikäläisen reunaehdoilla. Spiraalia en tasan tarkkaan tehnyt oikein, koska sekoitan sen ja pujottelun iloisesti päässäni (ratatreeniä ja treeniseuraa, kiitos), mutta ainakin koira seurasi. 

Maahanmenotreeni sujui vaihtelevalla menestyksellä. Olen vieläkin, VIELÄKIN siinä vaiheessa, että yritän siirtää liikettä sisältä ulos ja yleistää sitä kaikkialle. Laika tarjosi aika ahkeraan myös perusasentoa, mutta sitten tarjosin sille helpotusta ja ajattelutaukoa ja se auttoi. Tällä mun vaihtelevalla treeni-innolla toivottavasti saadaan tämäkin liike vielä jonain päivänä (tänä vuonna, toivon) sellaiseen kuntoon, että sitä voi jossain kisantapaisessa ehkä esitellä. Ehkä.