Kenraaliliidot

Rata + sivutreeninä A:ta.

Kulunut viikko on ollut yhtä vuoristorataa, jos näin kulunut ilmaus sallitaan. Maanantaina sähköpostista löytyi KATin kisojen kisakirje, keskiviikkona taas KKS:n. Olipa jännittävää nähdä oma nimensä oikeassa lähtölistassa Laikan nimen kanssa. Että siellä me nyt sitten ollaan. Me yhdessä. Jännitys on ajoittain aikamoista ja välillä on vaikea syödä tai keskittyä kouluhommiin, kun viikonloppuna tapahtuu. Menemme paikalle pitämään hauskaa ja jos se tuottaa vielä jotain tuloksiakin, niin hienoa. Yritän olla ottamatta sen enempää paineita kuin niitä jo valmiiksi omassa päässä on. Yritän juosta kymmenenvuotiaalle Tiinalle ja hänen kaikille mielikuvituskoirilleen, eiköhän siinä ole ihan riittämiin.

 Larre. *syrän*

Keskiviikon ohjattujen rata oli tosi kiva. Laika tosin ampui melko hallitsemattomasti ensin renkaalle ja sitten putken väärään päähän, mutta tarttuipa niitä onnistumisiakin. Neloshypyn saksalainen oli useimmiten melko sujuva, mutta arviointia hämärtää vähän liiankin kiltti Laika, joka kyllä totteli, vaikka en ollut ihan kartalla. Koira rukka, kun sillä on tällainen saakelin teletappi ohjaamassa. Toisaalta pohjalta on vain yksi suunta - sivulle sanoi rapu ylöspäin. Mutta se saksalaisen jälkeinen elämä! Oli flow'ta, oli menoa, tuntui agilityltä. Laikan keppiosaaminen on kyllä sen fortea, mutta onhan se sille aika perusteellisesti opetettukin. Ysiputkelta sai painatella (tai ranittaa, viddu mitä nuorisosanastoa tuolla kentällä oppii) 11-hypyn takaakiertoon ja valssailla vähän. Se. Oli. Niin. Sairaan. Hienoa. Apukoutsi puuttui siihen, että menen kaksinkerroin valssatessa ja olen siksi hitaampi kuin mitä ruoto suorana olisin. Mutta siitäkin huolimatta homma toimi. Se on muuten aika kolee tunne. Korjasin muuten valssausasentoa ja Laika oli vähän dude wtf, mutta ymmärsi kyllä sitten. Kaikkea sekin on joutunut oppimaan. Näistä oli kuitenkin hyvä lähteä suksimaan kohti Kotkaa, joka on jo ylihuomenna. Shiiiiiieeet. Ihanaa. Kamalaa. Ihanaa. Ihanaa. Joo, on se ihanaa.

A... Laika väisti boksia jonkin verran. Kolhiminen ei ole ilmeisesti mitenkään kamalan kivaa. Se tekee ja juoksee, mutta yrittää keskittyä myös boksin yläriman väistämiseen ja se häiritsee meitä kaikkia. En tiedä, mitä sillekin tekisi, käyttäisi isompaa boksia vai irrottaisi yläriman kokonaan. Vai alkaisi häivyttää koko boksia pois ja toivoisi parasta. Mnheehhhh.

Loltsin syyshymy. *miljoona syräntä*

Lappeenrannasta kuului hieman ikäviä uutisia. Paavo piti viedä taas lääkärille, tällä kertaa takajalan patin alettua vaivata. Näin patin nykytilassaan lauantaina ja se oli juuri matkalla meille alkanut vaivata koiraa. Se oli kasvanut. Maanantaina kävi ilmi, ettei pattia voinut vielä leikata, sillä se oli tulehtunut. Nyt Paavo sitten syö antibiootteja ja pahkura leikataan ensi viikolla pois. Pikkukoiran mieltä painaa patin lisäksi puhallettava kauluri, joka sai sen kuulemma kiemurtelemaan pihanurmikolla ja tekemään kaikenlaisia akrobaattisia venytyksiä ja ties mitä pohkeenväistöjä. Ja eläinlääkärissä se oli läpsinyt ruokasäkkejä ja heitellyt pahvilaatikoita. Punk was never dead ja silleen. Toivotaan, että jalan pikantti lisuke on vain vaaraton rasvapatti eikä salainen kaksonen tai esim. headcrab. (Vai olisiko se buttcrab tässä tapauksessa?)

Käväisin sunnuntaina kenneltytön ominaisuudessa Porvoon näyttelyssä puudelikehän laidalla. Se oli hauskaa, vaikka vähän jäi kaivelemaan selvästi väistävän koiran nostaminen yhdessä luokassa varmaa esiintyjää paremmaksi (molemmat luokan koirat siis saivat ERIn ja SA:n eli olivat muodon puolesta ilmeisen samanarvoisia). Muuten oli kiva päivä ja ainahan vaihtelu virkistää. Juuri mistään kuvista ei tullut lasta eikä paskaa, mutta katsokaa nyt vaikka Safia (Littlerock's Sweep Safina). Kaunis kuin karkki.

"If we were in France this dog would be disqualified!"

"But we're in Finland."

Riihimäen ryhmänäyttely, Roger Vanhoenacker, Belgia

"Shown with abnormal toilette. She has good muzzle, good head and ears. She should be longer. Good topline. Tail not carried 100 %. correct. Sufficient chest. Good angulations in front, could have more in rear. Moves fluently but tail under the topline." 

EH AVK2

Käväisimme Laikan toistaiseksi viimeisessä näyttelyssä Riihimäellä. Meille sattui viime hetken tuomarimuutos eikä tuomari vaihtunut edes varatuomariksi merkittyyn, vaan ihan kolmanteen ihmiseen. Pieni tuskanhiki käväisi otsalla perjantai-iltana, mutta päätin vielä koiran kehään, kun se kerran oli jo laitettu. Jo AVO-narttujen yhteisessä kehässä tuomari silmäili Laikaa pitkään ja mutisi kehäsihteerille arvatenkin trimmistä. Terrieri oli belgialaissedälle ilmeisesti niin hämmästyttävä näky, että sitä piti vilkuilla jopa kesken toisen nartun yksilöarvostelun. Kun nostin Laikan pöydälle, lähti toinen kehäsihteeri tuomarin pyynnöstä kysymään kehän laidalta, onko terrieritrimmi sallittu vai ei. Tuomari kysyi minulta, tiesinkö, mitä teen, vastasin toki kyllä. Seurasi pään pyörittelyä. Kun kerroin Laikan saaneen terrierissä ERIn ja monen koiran jopa valioituneen seurasi vielä lisää pään pyörittelyä ja päivittelyä muiden tuomareiden virheistä. Ranskassa Laika olisi kuulemma hylätty, mutta sanoin uhmakkaasti, että nyt ollaankin Suomessa. Puhuin tuomarille varmaan enemmän kuin olisi sallittua, mutta paskanhetulat, tulipahan tulos, eikä edes mitenkään huono sellainen.

PS.

Runosuoni sykkii:

Kevät tuli, lumi suli

Kone sanoi surisuri

Karvan alta esiin tuli

LAIKAAAAAA

Show-poni iskee

Lupasin kuvia Laikan näyttelykuosista edellisen postauksen kommenteissa ja nyt niitä tupsahti. Kaikki kuvat on ottanut Heini Rytkö, joka myös suki ja keri Larssonin kehäkuntoon. Mua naurattaa tuo hulvaton takapotku, joka on näköjään meidän molempien yhteinen juttu.

Lisäsin blogin yhteyteen sivun, jossa on kaksi listaa liittyen terrieritrimmiin ja näyttelyihin. Toiselle listalle lisään tuomareita, joille terrieri menee läpi ja toiselle niitä, joilta trimmissä irtoaa hylsy tai EVA. Jos tiedät tuomarin, jonka lisätä jommallekummalle listalle, heitä kommenttia tai viestiä ja levitetään terrierin ilosanomaa.

Eikä jää pelkäksi näyttelypostaukseksi. Huomenna on agilityä hienossa isovillakoiraseurassa ja kotona ollaan treenattu tokon AVO:n kaukokäskyjä. Laika oppii niitä hienosti, etäisyyttäkin on jo muutaman kymmentä senttiä. Woop!

Hyvää tahrotaa mut priimaa tuppaa tulemaan

Helsinki KV, tuomari Natasa Blanusa, Kroatia

Nice outline of the body. Nicely balanced. Exc. bone. Nice shape of head of correct proportions. Typical expression. Nice topline. Compact body. Correct angulations. Very nice mover. Nice coat quality and colour.

ERI AVK1

PS.
Oonkin halunnut tekosyyn käyttää tuota maailman kliseisintä, kuluneinta ja ökömököintä otsikkoa. Koska sitä H:tahan me lähdettiin hakemaan. Ruusuke on kehän jälkeen paikalta ostettu, myönnetään, mutta halusin muiston hienon näyttelyspedeni ensimmäisestä näyttelystä - ja omastani. Kehästäkin melkein myöhästyttiin ja handlaushousuissakin on haaroissa reikä, mutta huomasi se tuomarikin, että kyseessä on erinomainen elukka.

"Wau, mä oon positiivisesti hämmentynyt."

Virikkeen ALO-ratatreenissä. Kuva: Jenny Yliollitervo.

Rallya! Käytiin viime torstaina Koirapalvelu Virikkeen ratatreeneissä agility-kaahailun jälkeen. Muut paikalla olleet koirakot suorittivat AVO/VOI-tason rataa ja meille rakennettiin sovellettu ALO, jossa oli myös AVOn kylttejä. Saatiin hyvää palautetta niistä asioista, mitkä tiesin vahvoiksi. Kouluttaja tykkäsi Laikan seuruusta ja oli yllättynyt sen tiiviydestä. Kuulemma moni villakoira ei kestä ihan samanlaista paikkaa, jossa melkein tallotaan varpaille. Radalla oli tietty paljon pieniä ja vähän isompiakin lapsuksia, koska en edelleenkään muista tai osaa kaikkien kylttien suoritustapoja tai paikkoja eikä Laikalle ole opetettu kaikkia liikkeitä. 

 

Ojassa oli ilmeisesti hemuli, koska se veti puoleensa aivan himona.

Ratatreenistä ja tulevista HSKH:n rallymölleistä inspiroituneena olen treenaillutkin. Työn alla on nyt perusasennosta eteen, takaisin perusasentoon vasemmalta tai oikealta -jumppa ja peruutusaskeleet koiran ollessa edessä. Maahanmenoliikkeet ovat se toinen, mitä pitäisi pusertaa tässä kasaan. Yhtenä iltana otin pitkästä aikaa myös merkille menoa ja se oli kivasti Laikan mielessä. Pitäisi nimetä liike, tosin mikään kiirehän sillä ei ole, kun tarve tulee sekä tokossa että rallyssa vasta isojen tyttöjen luokissa. 

Woo, siilipallo! Kuva: Jenny.

Pääsimme keskiviikkona pitkästä aikaa Seppo Savikon silmien alle Sporttikselle, kun kaveri tarjosi tuurauspaikkaa. Podin alkuviikon voimakasta agility-ahdistusta ja mietin vielä tuntia ennen lähtöä, menenkö vai en. Olin verrannut meitä moniin tosi koviin suomalaisiin agility-koirakoihin ja tuntenut hirveitä paineita. Onneksi en sitten jänistänyt lähdöstä, sillä helpohkon ja etenevän radanpätkän jälkeen Sepon kommentti oli todellakin "wau, mä oon positiivisesti hämmentynyt." Olen saanut kuulemma itsevarmuutta ohjaamiseen ja silloin, kun teen ilon kautta, suoriudun todella hyvin. Laika sai kehuja vauhdistaan ja mulla tulee kuulemma varmasti tulevaisuudessa kaikenlaisia lipsahduksia sen kanssa. Nice. Jostain syystä Laikalla ei ollut juuri irtoamisongelmaa, vaan se haki esteitä aika kivasti eikä pitänyt mitään yleistä kyselytuntia, kuten tässä viime viikkoina sillä on ollut tapana. Kannatti lähteä, balsamia haavoille.

Helsinki KV:n aikataulut on julkaistu. Pakko myöntää, että aikataululinkin avatessani mahassa kutkutti. Mustia, ruskeita ja valkoisia keskikokoisia villakoiria on ilmoitettu yhteensä 11. Näyttely on ensi viikolla ja jännä nähdä, miten lopulta selviydyn Laikan turkin laittamisesta. Näyttelysäännöt pitäisi vielä kerrata, jotta tiedän, milloin kehässä pitää olla - ja minkä värinen nauha on H ja mikä on HYL (:D). Kaljuun Laikaan on muuten enää 16 päivää! Sitä minä oikeastaan eniten tässä odotan.

koiranäyttelyruno

"Wow, ootko rohkee ja hoidat homman alusta loppuun?"

oon

"Omaisimpa ton siun asenteen tähän näyttelytouhuun"

 
pesu

kuivaus

pöyhintä

leikkaus

takajalat

etujalat

ylälinja

alalinja

häntä

niskakarvoja ei missään

oman pään raavintaa 

(ehkä ne ehtivät kasvaa)

asenne on se helppo osuus

tarvitaan lähinnä yksi ajatus

minä oikeasti tiedän, että sinä olet minulle paras, koiraseni
en tarvitse kenenkään puusilmän mielipidettä
ja siksi voin trimmata löysin rantein
ja hymyillä kehässä