Dorkat vauhdissa. Laika kusetti matalalla liitävää Oskua tämän tästä juosta jolkottelemalla aivan sen nenän edessä hiljalleen ja kiihdyttämällä täydelle vauhdille juuri ennen kuin pikkukaveri ehti aivan kiinni. Laikan hölköttelyvauhti nimittäin on Oskarin täyttä kiitoa.
Pahoittelen naamani puolesta kaikkien rikki raksahtelevia näyttöruutuja, mutta tällaista meidän meno on.
Maailman kaunein Loltsi. Sen korviin ihastuttiin maanantaina koirapuistossa jälleen, ne ovat kuulemma aivan uniikit muihin verrattuna. Tottahan se on, tällaista kultakimpaletta, korvineen, ei ole kellään muulla. Saatte syystäkin olla kateellisia.
Mun koirilla on paljon ryhtiä, joka on jakautunut epätasaisesti... Loltsia vitutti rivistöön joutuminen ja Osku taas oli onnellisen epätietoinen paikallaanistumisvaatimuksista. Todellisuudessahan seison aivan kuvan ulkopuolella valmiina koppaamaan pienen valkoisen ja palauttamaan sen paikalleen. Koirakuvauksen iloja.
Tässä ollaan me, joskin papparakas puuttuu. Purossa lipuva sorsa kiinnosti meitä kaikkia, minua mm. siksi, että se lillui virran mukana sivuttain. Hassu eläin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!