Kuvahaaste

Minun on pitänyt tehdä tämä jo kauan kiertänyt kuvahaaste ajat sitten. Törmäsin siihen selatessani Ilo-aussien blogia ja tuumasin, että tehdäänpä tämä pois kuleksimasta, varsinkin, kun meidän akkalaumasta on nyt kunnollinen yhteiskuvakin!

Ohjeet: kuvahaasteen ideana on laittaa 1-2 kuvaa ennalta määrättyihin kategorioihin. Sen jälkeen kirjoitat pienen perustelun/kuvatekstin miksi valitsi juuri sen kuvan. Lemminkin täytyy esiintyä kuvassa tavalla tai toisella. Tarkoituksena ei ole ottaa uutta kuvaa, vaan kaivaa juurikin niitä vanhoja. Voit osallistua kaikkilla lemmikeilläsi, jos niin haluat. 

Kategoriat: paras yhteiskuva, reenaamassa, kisaamassa, paras kesäkuva, paras talvikuva, tunnelmallisin kuva, hassuin ilme, lomalla, töissä, tihutöissä ja toinen identiteetti. 

Haastan mukaan lukijoistani kaikki villakoiranomistajat!

Paras yhteiskuva, hands down. Rakastan itse ennen kaikkea toimintakuvia ja sellaisia haluaisin meistä lisää. Toisaalta kuva on Laikan takia niin hauska enkä näytä mörön ja Santeri Kinnusen aviottomalta lapselta (valitettavasti usein näytän). Kuva on Jennyn ottama.

Tämä on toisaalta toinen, joka on pakko lisätä. Rentoa, iloista toimintaa. Osuin hymyillen kuvaan, harvinaista kuin liito-orava!

Minä vahingossa neljä treenikuvaa. Niissä kaikissa kuitenkin tiivistyy jotain olennaista: turboahdettua iloa ja tekemisen meininkiä. Keppikuvassa Laika vetää ihanan matalana, frisbeekuvassa se näyttää krokotiililta, jälkikuva on otettu mukavana päivänä (treenattiin isossa häiriössä junaradan, auto- ja pyörätien vieressä) ja seuruukuvassa Laika keulii parastaan.Treenikuvat taltioi Jenny.

Kisakuvia meillä on lyhyen kisauran takia tosi vähän. Yasmin Eklund kuitenkin nappasi tämän kolmannesta startistamme HAUlla tänä syksynä. Agilityssä kisaaminen on sen vähäisen kokemuksen perusteella ja hillittömästä jännityksestä huolimatta koukuttavaa.

Loltsi jos joku ansaitsee kesäkuvan. Kuivaa, lämmintä ja puskat täynnä marjoja. Toisaalta uiminen on niin tärkeä osa meidän kesäelämää, ettei ilman sitä oikein kuvahaasteet onnistu.

Talvi! Tästä voi oikein tuntea kipristelevän pakkasen ja narskuvan lumen, kuulla Laikan perusasentotuhinan.

Minun vaikea suhtautua itse ottamiini tunnelmakuviin jälkikäteen mitenkään. Olen aika harvoin tyytyväinen ja nyt päätin tehdä valinnan mahdollisimman pian ja olla märehtimättä. Loltsin mustavalkokuvasta tosin pidän ihan oikeastikin. Belgiekstra piti lisätä, sillä pidän sen fiiliksestä yllättävän paljon.

Hassuimpia ilmeitä. Nämä selittänevät olemassaolonsa!

Lomakuvaksi halusin valita tällaisen vanhan kuvan Lappeenrannan ajoilta. Ystäväni temputtaa Loltsi ja Paavoa juhannuksena 2010. Se oli ihana päivä ja viimeisiä kuukausia Lappeenrannassa.

Loltsi ei olekaan töissä, vaan koulussa. Se on söpöytensä varjolla ujuttautunut muutamaankin otteeseen kouluun ja tässä se istuu vappuna kuviksenluokassa lukiossa. Kuvaamataito oli suosikkiaineeni ja lukion opettaja 5/5, joten kuvaan kiteytyy monta ihanaa asiaa.

Laika on kuvassa nokosilla Animaliassa, jossa olin työharjoittelussa 2012 talvella.

Sattuneesta syystä tihutöistä on aika vähän kuvia. Mutta kerran yhytin Lassin kököttämästä varastettu Frolic-palkintopussi päässä vanhan kämpän makuuhuoneen nurkasta.

Kuuluisa laulaja Elton Joltsi on Loltsin toinen identiteetti. Ihan oikeasti.

Haaste: kesä 2013 kuvina!

Kiira ja kiharat -blogin Jenny haastoi meidät. Säännöt ovat seuraavat: laita seitsemän kuvaa kesästäsi ja selitä kuvat vain yhdellä sanalla, ja haasta sen jälkeen seitsemän blogia tekemään sama!

Ihmekoirien kesä oli täynnä...

  ...kaahailua...

 ...bestiksiä...

...mielipiteenilmaisua...

Kuva: Heini Rytkö

...pellehyppyjä...

Kuva: Heini Rytkö

...seikkailuja...

Kuva: Heini Rytkö

...tukkeja...

...ja ilmaisuvoimaa.

Meiltä haaste lähtee seuraaville blogeille:

Team Aasi - Sindi ja Aada 

Teuvo the Teräsvilla  

Piitupuudeli  

Hertan ja Kertun blogi   

Teppo 

Susiasukit 

Bostoninterrieri Domi 

Haaste ja kynsikuulumiset

 Meidät haastoi hirmuisa trikkihirmu Neira.

Säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Jokaisen haastetun pitää siis kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Myös haastajan 11:sta kysymykseen pitää myös vastata.
3. Haastetun pitää keksiä 11:sta kysymystä ja haastaa uudet bloggaajat.
4. Haastettujen pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Pitää kertoa että heidät on haastettu.
6. Ei takaisin haastamista.

Goddammit, en kyllä jaksa taaskaan haasteilla kunnolla ja näin, mutta jos vastaan noihin kysymyksiin ajankuluksi.

Minun kysymykseni teille:
1. Miksi valitsit juuri tämän nimen koirallesi?
Olen aina pitänyt avaruudesta. Lisäksi yhdellä lempibändilläni on Laika-niminen biisi (Youtube-linkki löytyy Larun esittelysivulta). Laika on sanana kaunis ja siihen sisältyy avaruusteeman lisäksi hienoa korkealle tähtäämisen symboliikkaa - ja jalathan tuolla otuksella harvoin osuu maahan. Nimenantoprosessin jälkeen olen myös fiilistellyt sitä, että nimi on myös kunnianosoitus alkuperäisen avaruuteen lähetetyn Laikan kaltaisille koe-eläimille, puudeli-Laikalla tarina vaan on toinen ja onnellisempi.
2. Oletko törmännyt yllättäviin haasteisiin kouluttaessa?
Laikan ja Paavon kanssa en oikeastaan, Loltsin kanssa aikoinaan jonkin verran.
3. Oletko ollut yllättynyt rodunvalinnan jälkeen, että millaisen yksilön saitkaan?
En, sillä rotu oli tuttu ja tätä nimenomaista sukuakin olin seurannut jo pidemmän aikaa.
4. Oletko miettinyt muita eläimiä rinnallesi, kuin koiran?
Kissoja nykyään. Pidän lisäksi valtavasti kaneista ja erilaisista matelijoista ja sammakkoeläimistä, mutta kani olisi täällä kävelevä lihapiirakka ja herppien pitoon taas liitän aika paljon eettisiä ongelmia.
5. Mitä mieltä olet koiravaatteista?
Hyvä, että kynnys vaatettaa kylmänarat koirat on madaltunut. Paskaa, että kynnys välineellistää prinsessaksi puettu pikkukoira joksikin reikäpään vauvankorvikkeeksi on madaltunut. Lue: jos vaatteella on aito tarve tai sen turhan vaatteen käyttö ei häiritse koiraa, ne vaatteet on jees. Paavokin on puettu piraattipuudeliksi kerran ja sille järjestely oli arr!
6. Mitä mieltä olet koirarattaista?
Kaitpa nuo paikkaansa puolustaa, kun pikkukoiria pitää kuskata näyttelyissä tai kisoissa (taatusti ergonomisemmat vehkeet kuin mikään kotijormapiisisen kasaan kyhäämä kärry+häkki-systeemi) tai ottaa jo huonompikuntoinen vanha koira mukaan pitkille lenkeille. Toisaalta koirarattaistakin olen valitettavasti todistanut sitä ikävää ääripäätä, jossa selkeästi kipeää ja mitä ilmeisimmin lopettamista vaativaa pikkupuudelia kuskattiin KAIKKIALLE rattaissa emännän vauvana.
7. Omaan silmääsi rumin koirarotu?
Rutut, lytyt, rakenteeltaan täysin ylilyödyt rodut. Monissa näissä on kyllä potentiaalia ja myös suloisia yksilöitä (ja esim. ranskanbulleista ja tipsuista pidän, vaikken ikipäivänä ottaisi kumpaakaan), mutta mun päässä omasta rakenteestaan ja täten ulkomuodostaan kärsivä koira ei ole kaunis.
8. Omaan silmääsi kaunein koirarotu?
Kisakiree greyhound, lyhyeksi ajettu keskikokoinen villakoira, bretoni, akita, mudi.
9. Keräätkö koirasi ulosteet?
Joo ja laitan takanreunalle. Hoidetuilta alueilta kyllä.
10. Oletko sinäkin yksi niistä, joka puhuu koiralleen lenkillä?
Kyllä vain!
11. Lässytätkö koirallesi?
Sen verran, että niiden käsitys normaalista puhetavasta on varmaan aika häilyvä.

Laikan kynnen hoito edistyy. Käytin sen eilen Mevetissä, ja kuten arvelin, se sai kipulääke- ja antibioottikuurit ja kynnestä lohjennut osa poistettiin nukutuksessa kokonaan. Laika kamppaili nukutusainetta vastaan aika kauan ja oli kuulemma myös herännyt hirveän nopeasti (todella laikamaista). Mun koirista kaksi, nuo narttuset, näyttävät olevan sellaisia nukutusainevastustajia, sillä Loltsi on myös hidas sammuja ja se taistelee aivan viimeiseen asti nukahtamista vastaan. Paavo taas simahtaa aika ongelmitta, se kai ajattelee, että sama, vaikka sitä nyt nokoset ottaa, kun väsyttää näin kovasti... Laru syöksyi hoitajan mukana odotushuoneeseen yhdellä valtaisalla loikalla ja hyppi kunnareita, kun keskustelimme jatkohoidosta. Nyt kotosalla se jo leikkii Loltsin kanssa, vaikka käyttääkin osan ajastaan angstaamiseen. Loltsi on siitä kiva isosisko, että se tajuaa toisen jalkavaivan eikä normaaliin tapaansa yritä kampittaa Laikaa puremalla sitä jalasta - nyt se roikkuu otsatukassa ja heittelee persettään kaverinsa naamalle.

Kynsi parantunee ennalleen jopa parissa, kolmessa viikossa ja mun mielestä arvio on aika realistinen ottaen huomioon Laikan kynsien valtaisan kasvutahdin. Peukut nyt persettä myöten pystyyn, että selvittiin säikähdyksellä! Minkäänlaista antipatiaa porrasritilöitä kohtaan tuo elukka ei muuten tunne, mistä olen kiitollinen. Meille tulee ylös asti metalliritiläportaat ja (suurimmaksi osaksi tosin matolla suojattu) porrastasanne on samaa materiaalia, joten niitä säpsyvä koira olisi vähän hankala.

Haast haast

11 KYSYMYSTÄ

1. Voiko omia koiriaan laittaa suosikkijärjestykseen?

 Epäilemättä voi, laittaahan jotkut lapsiaankin. Mulla sellaista yleispätevää järjestystä ei ole, koska mulla on jokaiseen koiraani yksilökohtainen suhde, jonka dynamiikka syntyy sen nimenomaisen koiran ja mun vuorovaikutuksesta. On juttuja, joissa kukin mun koirista on vahvimmillaan, ja tällöin ne voivat olla hetken suosikkina; esimerkiksi Loltsi on mun luottokoira, jonka uskaltaa laittaa kohtaamaan millaisen toisen koiran vain (no okei, ei ehkä sitä hypoteettista tanskandoggimiksausta, jolla on rabies!), Paavo taas on aivan loistava kaverikoira ja Laika taas on parhaimmillaan mm. silloin, kun haluaa elämäänsä vaihtelua ja lisää mustelmia.

 

2. Kuinka paljon rapsuttelet koiraasi?

Paljon. Meillä kyhnyttely ja kapsuttelu on ihan vastikkeetonta hupia, jota on jatkuvasti tarjolla.

 

3. Nukkuuko koirasi sängyssäsi?

Totta kai, HOAS-talossa se on lämpimänä pysymisen edellytys (jokainen yö on ns. kolmen koiran yö).

4. Kuinka suuri on koirasi lelulaatikko?

41 neliöö, asun sen sisällä. Joo, meillä on myös paljon leluja ja niitä saa lisää.

5. Onko koirallasi hellittely- tai lempinimiä?

Onko niitä muunkinlaisia? T. Pööpin, Patulin ja Lartsan omistaja.

 

6. Mikä on ensimmäinen koskaan lukemasi koirakirja?

 Ei helvetti, mikä kysymys! Tai siis todella hyvä, koska, no, en tiedä, olen lukenut vuosien varrella satoja koirakirjoja ja ne ovat päässäni sellaista hilloa, jossa ei ole hirveästi sattumia.

 

7. Mikä koirakirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen? Mitä kirjaa voisit suositella?

Mujusen Tie tottelevaisuusvalioksi. Katotaan, onko taivaat lopulta auki, mutta kyllä se nyt aika perskeleksen hyvältä opukselta vaikuttaa.

 

8. Kuka on opettanut sinut kouluttamaan koiria? Mistä koirankoulutustaitosi ovat peräisin?

 Loltsilta. Vähän kirjoista. Vähän sieltä täältä. Mutta hyvin paljon on Loltsilta lähtöisin.

9. Arvostatko erityisesti jotakuta tiettyä koirankouluttajaa? 

Jooen. Lähes kaikilla on jotakin arvokasta annettavaa ja pääsääntöisesti pyrin pitämään mielen virkeänä ja olemaan liikaa tuijottamatta kouluttajien nimiin. Lisäksi mulla on hemmetin huono nimimuisti, joten yritä tässä nyt päkertää vastausta!

 

10. Ihailetko jotakin tiettyä koiraa?

 Siis Lassiee tietty.

 

11. Mikä koira on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen ja jättänyt pysyvimmän tassunjälken sydämeen?

Vaikea valita yhtä. Mietin kyyneleet silmissä pääasiassa viittä, kolmea omaani ja kahta jo edesmennyttä, joista toinen oli suurikokoinen ja -sydäminen vanhaenglanninlammaskoirasekoitus Tuffe ja toinen toyvillakoira Karo. Jälkimmäisten poismenosta on jo vuosia aikaa enkä voi siltikään miettiä kumpaakaan tuntematta suunnatonta ikävää ja surua. Lisäksi omat elävät puudelit ovat todistaneet kaikki lässynläät koira-aiheiset lainaukset tosiksi ja opettaneet elämästä paljon.

Yö nro. 9 Oudoin puoli koirassasi

Tiina, nukkumaan. No tää kysymys vielä.

Paavo ei hauku. Tapa juontuu sen kurkunpäänrappeumasta, joka saa papparaisen haukkumisyritykset kuulostamaan ruisrääkän ja paviaanin rakkauslapselta. Haukkuähkimisen lisäksi Pate mölisee. Se avaa kiduksensa ja huutaa, vaikka hätä ei olisikaan. Kai sen täytyy jotenkin kommunikoida.

Loltsi hymyilee. Normaalia, jos sattuu olemaan kädellinen, vähemmän normaalia, jos sattuu olemaan koiraeläin. Pökäle itse ei vissiin tätä eroa tunnusta, joten sopiviksi katsomissaan tilanteissa se hymyilee kauhian nätisti. Parhaimmillaan virnistys on aamuisin tai rakkaan ihmisen päällä tai jalkojen juuressa.

Pusi pusi.

Bonari! Mainittakoon Loltsin ansioksi vielä autistinen syömätapa: jos tarjolla on nappuloita, se pudottelee suullisen lattialle ja syö ne tietyssä järjestyksessä, vaikka koko lasti olisi samaa plaatua. Se saattaa maistaa yhtä, mutta pudottaa sen syödäkseen viereisen ja palata sitten ensin maistettuun.

Laika ei ole ehtinyt kehittää itselleen mitenkään valtavan kummallisia puolia. Toki se kusee metriloroja, kun ei malta pysähtyä edes pissiäkseen ja istuu ryhdissä kuin punkkupullo, mutta noin persoonaltaan se on vielä aika kypsymätön (tietenkin). Kerrotaan nyt kuitenkin, että sillä on hemmetin kiusallinen tapa hakeutua ihmisten haaroväleihin joko etutassuineen tai kuonoineen päivineen. Lupaavaa...

Päivä nro. 8 Mustavalkoinen kuva koirastasi

Töttöröö, tällä kertaa postaan ihan oikean valokuvan! Ja tuoreen vieläpä. Olkaa hyvä, huonosti rajattu, mutta sitäkin paremmin synkronoitu naminetsintätrio:

Päivä nro. 7 Vauhdikas kuva koirastasi

Vaihdoin tällä viikolla koneistoa vähän toimivampaan ja arvatkaa, jaksanko käynnistää läppäriä ja kovalevyä just nyt? Joten tässä teille piirretty kuva, jossa on koko viisaiden kööri.

PS. Laikan suussa on ruohoa.

Päivä nro. 6 Mitä haluaisit tehdä koirasi kanssa tulevaisuudessa?

Mennäänpä tällä kertaa tulevaisuuden toivoista ikämiehiin:

Laika: harrastaa agilityä/tokoa/pk-jälkeä/mejää/nomea/koirafrisbeetä/canicrossia/mitävaanikinä, ehkämahdollisesti hoitaa pesueellisen pikkulaikoja (tästähän ei toki tiedetä vielä aikoihin, ei paineita :)) ja käydä vaeltamassa ja seikkailemassa ulkomailla.

Loltsi: kisata agissa virallisesti. Käydä seikkailemassa kuten yllä.

Paavo: syödä hyvin. Seikkailua, jos herrasmiehen kroppa sen sallii.

Kaikkien kanssa haluan viettää jatkuvaa laatuaikaa, keksiä hölmöjä jekkuja, juosta metsissä ja nauttia elämästä maailman parhaiden koirien kanssa.

Pyh

Päivä nro. 5 Huonoin puoli koirassasi

Loltsi: Hermorakenne ei ole parasta A-luokkaa ja ominaisuus vaikuttaa niin normielämään kuin harrastukseenkin.
Paavo: Terveys ei ole priimaa, ja kuten Loltsillakin, tämä vaikuttaa luonnollisesti kaikkeen. :(
Laika: Pissii sisään. :B

Haasteellista

Päivä nro. 4 Paras puoli koirassasi

Täh, onko noissa muita kuin parhaita puolia?!

Loltsi: Omalaatuisuus. "Ai toi pitäs tehdä näin? No, me kuitenkin tehdään näin..." Loltsi on omapäinen, läpsivä ja hulvaton kyyläkoira.
Paavo: Huumorintaju, jos sellaista ominaisuutta voi koiralle laittaa. Mutta Paavon tuntevat varmasti ymmärtävät, mitä tarkoitan, se on sellainen rekkaa ajava köriläs sydämessään.
Laika: Se tekee kaiken sata lasissa ja turbo päällä.

Blogihaaste osa 2&3

Päivä nro. 2 Esittele koirasi kunnolla
No en! Oikealla on boksi ja siellä on kaikista paljon tekstiä. Jos kirjoitan enemmän, kaverit alkaa kuittailla. :B

Päivä nro. 3 Kesäinen kuva koirastasi
Tähän on kaksi fiilikseltään todella osuvaa kuvaa, molemmat kita auki säästä nauttivasta Loltsista: