Opaskoirakoulun avoimet ovet

 Hyvää kansainvälistä opaskoirapäivän iltaa!

Opaskoirakoulu järjesti tänään avoimet ovet ja koska asun lähistöllä, päätin uhmata säätä ja lähteä katsomaan, millaista koululla on. Ehdin ensimmäiselle sisätilakierrokselle ja kuuntelin virallisen ohjelman, jossa palkittiin mm. Vuoden koirakko. Paikalla oli aika paljon väkeä ja tietysti paljon hienoja opaskoiria. Olen niitä tyyppejä, joita ihmisen ja koiran välinen yhteistyö ja luottamus liikuttaa usein ihan kyyneliin asti. Oli pakko tunkea liikutus hattuun, kun koulun johtaja alusti vuoden koirakon valintaa.

Siisteissä tiloissa oli tosi rauhallisia koiria, joita edes ihmismassa ei tuntunut juuri liikuttavan. Tiloissa oli myös hoidossa olevia ja lomailevia opaskoiria. Koululta löytyi mm. klinikkatilat, leikkaussali, röntgen ja spermapankki. Opaskoirat muuten ruokitaan kuivamuonapohjaisesti, mutta en ehtinyt kysyä asiasta tarkemmin. Olisi mielenkiintoista tietää, miten ruokinta on esim. vuosien saatossa kehittynyt ja mitä aterioihin lisätään (ja mistä sellainen määrä safkaa hankitaan!).

Pennuille oli oma virikkeellinen tarha ja lisäksi niiden sisätiloissa on juttuja, mitä aikuisilla koirilla ei ole, kuten mitä erilaisimpia pintoja. Ulkotarhassa oli esimerkiksi kuvassa näkyvä riippusilta ja jokaisen kasvattajan klassikko eli Ikean leikkitunneli. Opaspentuja kuskataan myös kauppaan ympäristösiedätyksen nimissä lastenvaunuissa, sillä koululta löytyi sellaisetkin!

Koululla en nähnyt muita kuin labbiksia, joita kuvailtiin sopivan kokoisiksi,  helppohoitoisiksi, avoimiksi, helposti koulutettavaksi ja motivoitaviksi koiriksi. Tapahtumassa oli kuitenkin yksi Opaskoirakoulu Viiksestä lähtöisin oleva saksanpaimenkoiraopas, joka itse asiassa oli voittanut aamuisen mölliopaskokeen konkariluokan. Lunttasin Opaskoirakoulun Facebook-sivua ja ainakin kuvamateriaalin perusteella myös koulun oppilaissa vilahti ainakin kaksi saksanpaimenta.

Oli kiva päästä kirjaimellisesti sisään paikkaan, jonka ohi monesti kulkee. Varsinkin kierroksen aikana avatut asiat ruokinnasta ja pentujen varhaisista vaiheista olivat mielenkiintoisia, joskin asioita, joihin voisi perehtyä viikkotolkulla kuhunkin. Oli muuten hauskaa vaihtelua käydä koiratapahtumassa, jossa oli pääsääntöisesti erittäin rentoja koiria. Ahtaissa paikoissa ja ihmismassan keskellä kulkeminen, monta kymmentä lajitoveria yhdessä paikassa ja makkaragrilli - piece of cake! Tai ainakin ne ensinmainitut, onhan labbis aina labbis:

Lopuksi muutama sympaattinen opaspoiminta: