Throwback Tuesday: Laika pentuna

 rokotusten jälkeen lapset viedään jäätelölle senaatintorille

Vanhempani olivat tavanneet lenkillä viime viikolla rouvan, joka oli ollut kiinnostunut villakoirista. Kysyin oitis, olivatko he luonnekuvauksessa myös rehellisiä kehuttuaan rodun (syystäkin) maasta taivaaseen. Laika on nyt viittä vaille kolmevuotiaana ihastuttava, lievästi sanottuna eloisa ja hyvin iloinen koira. Aikuista Laikaa, joka sekin on sangen pönttö eläin, edelsi nimittäin pieni termiitti, joka ei tuntunut hereillä ollessaan pysähtyvän hetkeksikään, vaan kreisibailasi silmänvalkuaiset muljahdellen tilanteesta toiseen.

Kesällä 2012 olen kirjoittanut blogiin mm. seuraavaa:

Aikana ennen Laikaa en tiennyt, että...

...matkalla pienkaksion päästä päähän voi sanomalehti suussa kiihdyttää 160 kilometrin tuntinopeuteen.  

The more you know.

Pikkuinen Laika mm...

...kusi naapurin katolle.
...maistoi kaikkea. Useimmiten ihmisten naamoja.
...osoitti iloa yhtä penkkiriviä edempänä istuvalle tyypille pussaamalla tätä äkkiarvaamatta korvasta.
...tarttui ensimmäisissä agility-treeneissään apuohjaajaa otsatukasta.
...puri minua parantumattomaan bridge-lävistykseen.
...tykkäsi ravistella mattoja ja kieriytyä keittiön pikkumattoon ja juosta kuin hirvi ympäri asuntoa.
...skeittasi ensimmäisenä joulunaan ilman skeittilautaa pitkin sohvia.
...söi kahteen patjaan itseään isomman reiät.
...ilmoitti heräämisestään menemällä puhaltelemaan kuplia vesikuppiin.
...hyppäsi hampaat edellä kiinni ahteriini ja jäi roikkumaan.
...karkasi kesällä ulos vain leikittääkseen naapurin mäyrispentuja.
...söi lumiukon (ja toisen ja kolmannen ja neljännen ja niin edelleen).
...nukkui kaulallani tai hattuna pääni vieressä niin kauan kuin mahtui.

Laikan huippuhetkiä kuvina:

mattomestari

teenage mutant ninja poodle (kuva: timo voipio)

 sk8r gurl