keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Kyllä se kotona osaa, sanoi Laika

Tänään agility-tunnille osui tyhmä akka ja tyhmän akan fiksu puudeli. Jostain syystä tää ei nyt ollut aivan mun keskiviikko ja olin koko tunnin ajan kuin levoton puupölli. Ylämäessä. Metsäpalon keskellä. Onneksi Seppo on joustava ja huumorintajuinen, koska vähän tosikomman valmentajan kanssa olisin varmasti vajonnut hallin lattiasta läpi.

Jos olinkin ihan vajukki, niin edistystä tapahtui joka tapauksessa. Laika oli jostain syystä keksinyt jäädä irtorenkaalla kyttäämään mua palkan toivossa, vaikka "se hyvin tiesi, että nami tulee renkaan suorittamisesta". Mistä lie se oli senkin poiminut - tai siis missä vaiheessa, kysehän oli ilmiselvästi siitä, että joko palkan ajoitus oli pielessä tai se hämmentyi vaikeustason nostamisesta ja alkoi tarjota muita käytöksiä. Sepon kokeillessa ratkaisua ongelmaan Laika nimittäin tarjosi maahanmenoa (nättiä ja oikeaoppista! toim. huom.) ja muuta vastaavaa. Kun skarppasin, sain muokattua käytöksen renkaalla ihan hyvään malliin ja Laikan hakeutumaan ilman luvan kysymistä renkaan läpi.

-Laske se koira irti ja lähde ite juoksemaan perässä.
-Okei. 

Ja sitten laskin Laikan irti putkeen ja jäin kyykkyyn putken päähän. D'oh. Kunhan pääsin hommaan mukaan, sujui Larullakin paremmin. Sillä on haju putkeen hakeutumisesta, joskin siinä vaiheessa, kun palkaksi otetaan lelu ja rintamalinja muutetaan putkeen nähden vinoksi, sillä lipsahtaa turbo päälle ja oppi unohtuu. Se oli tosin harjoituksen pointti: aikaansaada virhe, jota voitaisiin korjata (ts. tarjota uusi mahdollisuus tarjota oikeaa käytöstä, josta palkata). Näin koiralle syntyy alusta asti kuva oikeanlaisesta estesuorituksesta ja se tarjoaa putken läpimenoa jatkossakin. Tättärää.

Toinen uusi asia oli maarimasarja (joo-o, toi on sana eikä omituinen suomalainen nimi, Maari-Masa-Arja, uskokaa pois!), jossa koira ravaa maassa olevien rimojen yli. Rimojen välit ovat aluksi tasaiset, myöhemmin epätasaiset (didn't see that coming..?) ja sen jälkeen harjoitellaan vielä käännöksiä ja S-mutkia jne. Pointti on koiran kropanhallinta ja varsinkin takajalkojen käyttö. Laikalla oli tässä hyvin vähän ongelmia, mutta katsotaan sitten jatkoa. Koska harjoitus ei ole kroppaa rasittava ja se on suhteellisen helppo toteuttaa kotona, ajattelin tehdä muunneltua versiota kotiläksynä jokusen kerran. Pakko sen verran röyhistää rintaa ja todeta, ettei se ole mikään ylläri, että Lartsa hallitsi pyllynsä hyvin, se kun on päivittäin vapaana metsässä.

Öhöhö, en voi olla sanomatta, että mulle todettiin, ettei Laika edistyisi niin hyvin, ellen olisi tehnyt jotain koirien kanssa ennenkin. Kyllä mä oon välillä heittäytynyt yhtä pälliksi kuin Lartsa, mutta onhan se nyt aika lämmittävää kuulla tällaista palautetta taholta, jota arvostaa. Toivottavasti muhun nyt ei iske salama, kun tein näin epäsuomalaisesti ja sanoin tämän ääneen. :D

1 kommentti:

  1. Pientä haastetta pukkaa :) http://tiimiaasi.blogspot.fi/2012/11/liebster-blog.html

    VastaaPoista

Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!