Ystäväni Erja tuli kyläilemään ja päätimme ex tempore lähteä käymään Firanlähteillä Tuusulassa. Kyseessä on siis lyhyesti sanottuna monttu täynnä vettä ja paikka on aika mainio, tykkäsi sitten kastautua itse tai uittaa koiraa. Sain reissun jälkeen jopa Photarin asennettua, joten mulla on kuvatodisteita!
Valitkaa posetuskuvan paikka siten, että kuvattavan päälle varmasti laskeutuu varjo ja päästä kasvaa mänty.
Kaikki kolme kävivät uimassa, kääpiöikäluokka kainalokyydillä ja pentu puolivahingossa mun selkään kiivettyään. Sillä on uimaveden kanssa samat elkeet kuin alkuun ojien eli se seisoo veden reunalla ja on Erittäin Huolestunut Pieni Musta Koira. :D Tykkäisi, mutta hemmetti, on se silti järkyttävää. Laibertilla on noin muutoin ihan vesipedon elkeet, jokaisen mutalutakon se läärää läpi ja roiskuvat vesipisarat se on päässään asettanut luokkaan 2.1. Perhoset, lahkeet, Tiinan avainnauha ja muut jahdattavat objektit.
Meeeeeeeeeeeeeeeeeelkein...
Hei kyllä mä tajuan millon mua pidetään pilkkana. Se on nyt!
Jos mä nyt kuitenkin kellun sinne...
Laika oppi myös aivan upouuden jutun lenkillä. Me löydettiin mustikoita (ja kantarellejä, en ole pienen elämäni aikana tainnut nähdä niitä koskaan näin aikaisin!) ja siellähän se paineli varvikossa Erjan, Loltsin ja mun perässä musta ahteri tanassa napostellen marjoja. :D Paavo kupeksi polulla ja mietti, miksi me hosuttiin tohkeissamme jossain hemmetin pusikossa. Ymmärtäisi, jos puskassa kasvaisi pekonia!
Hyviiii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!