perjantai 16. marraskuuta 2012

Vuonna kahdeksanviis, kauan on aikaa siis

Ja tarkoitan joskus 1785. Tai 1885.

 Väy väy!

-Marcel?
-Niin, Albrecht?
-Oletko puolestasi miettinyt, mitä teemme näille jaloille vesikoirille, jota sekä teidän että meidän hovimme oikein kuhisee?
-Kyllä, sir! Olen päättänyt kutsua niitä nimellä les caniches, sorsan mukaan!
-Ei, senkin ruttopaise, kyllä Der Pudel on parempi nimi rodulle, kyllä veden lätinä ja läiske typerät linnut voittaa!
-Olkoon vaan, mutta pääsemmekö edes siitä yksimielisyyteen, että rotumääritelmään kirjataan sallituksi ainoastaan joko yksi- tai moniväriset?
-Voi kyllä, Marcel-ystäväni! Siitä ei ole epäilystäkään. Minun kantanarttuni on kaksivärinen ja sen avulla sentään voi suunnistaa uusille mantereille, kun taas noista typeristä yksivärisistä ei ole suunnistamiseen kuin kenties aavikolla tai säkkipimeässä!


-Olet oikeassa, Albrecht. Toivottavasti jälkipolvemme eivät sitä virhettä tee, että näihin karva-atlaksiin kajoaisivat.
-Kippis!

1 kommentti:

Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!