keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Tokoelma (eli tokokokoelma)

Muutamat tottelematotmuustreenit kerrattuna, tosin tässä ei ole kaikkia. Päivitin kalenteriin jo ensi vuoden juttuja, pelottavaa. Frisbeekisoja on Suomessa 2015 kahdet! Niitä varten kaipaisin joko kuivaa nurmea tai sitten ihan lunta, mutta en tätä jatkuvaa ärsyttävää tuhnua, joka saa Loltsin otsatukan lässähtämään ja koko elukan ihan ryhdittömäksi. Kisakalenterissa on myös kunnianhimoisesti muutamat koirajuoksukisat motivoimassa omaa juoksuprojektia. Jostain pitäisi myös löytää rahaa sikahintaiseen MH-kuvaukseen. Ja virallisiin selkäkuviin. Ja pariin DNA-testiin. Pitäisiköhän pyytää joulupukilta lahjalistan lisäksi myös apurahaa...

Koiriksessa lokakuun lopulla.

Liikkeestä seiso/luoksetulon pysäytys puunkiertona ohjelmassa ensin. Alkoi näyttää jo hyvältä, tosin ennakointia aistittavissa. Päätin alkaa tehdä läpijuoksutuksia lelulle jännityksen ylläpitämiseksi. Samalla pysäytykseen lisää kestoa ja palkat vain rintamasuunniltaan suorista toistoista. Laikan suoritustyyli on muuten ihan loistava: juostaan täysiiiiiii :DDD ja kun pysähdytään, loikataan pysähdyksiin. Juuh.

Seuruun oikealle käännökset paranee vaan, mutta joskus pidemmän suoran jälkeen Laikan peräpää ei työstä käännöstä riittävän hyvin. Lisää treeniä ja palkkausta ajatuksella. Nyt olisi myös korkea aika aloittaa pyllynkäyttöreenit vadilla ja peruutellen.

En muista, milloin viimeksi oltaisiin treenattu paikallamakuuta. Ajattelin avittaa treenaamista Excelillä, vaikka en ole mikään tilastomatemaatikko. Loppuisi ainakin se arvailu, miten pitkään ja missä häiriössä Laika pystyy makaamaan. Rakensin sitten true naksautus__kouluttajataulukon, mutta se lepäilee vielä koneen uumenissa.

26.10. lähikentällä.

Avon kaukoja naksutellen, paino ilmeessä ja tekemisen meiningissä, hinkataan tekniikkaa toiste. 5/5 oli hauskaa, sanoi Lassi. M-I onnistui ilman käsimerkkiä melkeintarjoamisen kautta. Lelupalkka oli liikaa, jumitti, joten palasin nameihin.

Liikkeestä maahan sekä kontaktikävelyssä oikealla puolella että seuruusta vasemmalla. Alkuun tahmaavaa, epävarmaa. Paransi selvästi, kun naksuttelin maahanmenon kaltaisistakin ja palkkasin oikeaan asentoon. Ja koska palkan suunnalla tuppaa olemaan iso merkitys, alkoi otus toimia. Tosin jälleen kerran se ihan tymä ennakointi pitää muistaa eli täytyy pitää seuruu mukana ja palkata hyvästä tekemisestä eikä vajaasta paikasta ja valumisesta. Pitää myös muistaa vahdata lapojen seutua silmin ja sormin, koska siellä oli yhtenä iltana pientä kireyttä. Se kyllä vertyi mun mielestä hyvin, mutta ei varas venettä kaada.

Liikkeestä seiso/luoksarin pysäytys puunkiertoina, pari pysäytystä, enimmäkseen läpijuoksuja.


4.11.


Pitoharkkaa ohjatun noudon kapulalla lenkin yhteydessä. Joo. Pitoharkkaa. Ja kapula pimpsanpäreinä. Kyl se sitä myös piti ja nosteli käteen ja muuta mukavaa.

Arjen puolelta on pakko hehkuttaa yhdestä mukavasta saavutuksesta. Laikalla on ollut, kiitos allekirjoittaneen antimotivaation puuttua perseilyyn, tapana möyhötä lenkillä vieraille koirille (tosin vain lenkillä ja aivan ääreisharvoin missään tapahtumissa tms.). Aloitin laiskasti vastaehdollistamisen ja se kantaa hyvin hedelmää. Projekti on ollut sekakäyttäjäkouluttajalle hyvä oppitunti hermojen hallinnasta ja vanhojen koulutustapojen kuoppaamisesta. Tänään talsimme ruuhka-aikana metsästä kotiin ja yhden piippaavan jättiläismäisen sakemannin kohdalla Laika sanoi pöh, muuten tarjosi kontaktia.

2 kommenttia:

  1. Jee hyvä te! Meillä tänään Jyrki oppi paikallaolon n.6sek kerrallaan ja Mauri oppi haukahtamaan liikkeelle lähdössä! Maukan mielestä kapulan kunto kertoo että teillä on ollu kivemmat reenit ku meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nouto on paras ja vanerin syöminen. :D Haukkumisen lisäksi Vantaan Laikaliitto suosittelee hyppyjä ylöspäin ja perseestä puraisemista.

      Poista

Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!