tiistai 21. lokakuuta 2014

Treenikatsaus

 Juoksuisten koirien touhujen seuraaminen on kuin härski luontodokkari livenä omassa olohuoneessa. Laika tepastelee ympäriinsä ihan käpy hukassa, Loltsi pärähtää paikalle ja samassa alkaa armoton tarjoilu ja toosan tunkeminen mummelin naamaan. Laikalle nyt käy mikä tahansa keittiönpöytää matalampi (muistelkaamme sitä viettitestiä, jossa testattiin Lassin mielestä saaliin sijaan sukupuoliviettiä...). Treenatessa se on onneksi ihan normaali eikä se ole ollut esimerkiksi kipeä tai kramppisen oloinen kuin yhtenä päivänä, jolloin se oli hetkittäin aika kujalla. Muuten päässä vilisee kyllä ihan vilkkaasti.

Jostain syystä mulla ei ole agilityä yhtään ikävä. Olen joko-tai-ihminen ja kerran nyt ei tehdä agilityä, niin sitten ei. Unohdin jo koko lajin. Oho. Tokon saralla otettiin aiemmin syksyllä projektiksi seuruun käännökset oikealle ja nehän olivat hautuneet kuin hieno tee ja ne toimivat. Pitäisi saada vielä videota ja tehdä käännöksen määrästä vakio, mutta näyttää jo hyvältä. Treenaaminen auttaa, lapset. Aloin opettaa peruuttamista sekä seuruussa perusasentopersetyöskelyn kautta että ohjaajan edessä. Pitänee naksutella lisää.

Frisbee on vaan niin siistiä. Yhtenä syyslomayönä olin pitkään valveilla ja harjoittelin heittämistä sisällä. Koirien takia tehdään tyhmiä asioita ja tää on yksi niistä, friban heittäminen mielikuvituskaverille. Mut oon heitellyt kyllä mustalle bestikselle myös! Otettiin treenin alle flipit. Kyseessähän on hurjimmillaan käytännössä koiran heittämä voltti, jonka aikana se nappaa kiekon ilmasta. Meidän idea ei ole rakentaa niin kamalaa liikerataa, vaan olla aika maltillisia. Youtube-tutoriaaleja etsiessä kannattaa muistaa, että iso osa opetusvideoista tulee Jenkeistä ja Suomi tuntuu olevan ihan eri tavalla turvallisuusorientoitunut maa - ja hyvä niin. Pari ongelmakohtaa: Laika ottaa frisbeen monesti tassuilla vastaan ja heitän epätasaisesti, joten kopin ajoittaminen on vaikeaa. Laikan liikerata on kyllä ihan oikea. Voisin kuvitella, että kädestä napattava kiekko alkeisopetuksena voisi toimia ainakin tassuongelmaan. Onneksi ensi kuussa on kurssi tuloillaan.

Koska lähipuistossa on koirafrisbeeharrastajaa ajatellen asennettuja penkkejä, alettiin treenata reisivaultsia. Käytännössä tällä hetkellä Laika hyppää jalkojen päälle, kun istun, ja ponnistaa heti kiekon perään. En käynyt mitään namivälivaihetta, koska koin sen aika turhaksi. Sama oli jalkojen välistä pujottelun kanssa. Laika käytännössä osaa liikkeen alkueläintasolla, mutta aloin hioa sitä kahdella frisbeellä sopivammaksi. Pitäisi sujuvuuden kannalta muistaa aloittaa oikealta puolelta (Laika tarjoaa perusasentoa tosi vahvasti, jos koitan vasenta puolta) ja myös alkaa vaatia sujuvaa pujottelua. Nyt mennään aika järjenköyhällä sujahdus-MISSÄ MUN RISPII ON-BOING-pujahdus-heitto-"tekniikalla".

Omista heitoista harjoittelun alla: perus floater, jalan ali, olan yli, butterfly (alkaa näyttää jo joltakin, voisi ehkä jo varioida suuntaa?) ja potkuheitot, koska kickass kung fu frisbee pro master. Lisäksi katson Youtube-videoita ja kokeilen kaikkea eteensattuvaa kuin sekakäyttäjä, kuten aina.

Ai niin. Meillä kävi nettiasentaja. Se oli parasta (paitsi Laika sanoisi korkeintaan jaa). Loltsi oli ihan kybällä sitä mieltä, että hän on myös nettiasentaja ja auttaa. Jouduin pari kertaa kutsumaan sen sitten pois, kun meni asentajasedän läpsimiseksi vallan. Taidan laittaa jonkun läppivistä puudeleista varoittavan kyltin oveen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!