Minulla on ilmeisesti salainen kolmas käsi, joka deletoi varkain kahden muun käden tekeleet. Kirjoitin postauksen Laikan lauantaisesta viettitestistä - ja poistin sen. Eipä siinä ollutkaan juuri jälkipolville kerrottavaa. Laikan mielestä ahterista olivat niin lelut, paikka kuin maalimieskin. Pahensin itse tilannetta mamoilemalla urakalla: olimme tunnin etuajassa paikan päällä, mutta silti juuri ja juuri myöhässä (Vantaan ja Porvoon välillä oli ehkä häiriö aika-avaruusjatkumossa) ja yllätyksekseni viettitestissä piti roikkua noin kuudensadantuhannen ihmisen edessä. Tai siltä se silloin tuntui. Tärppipäiväinen Laika muuten lunasti omistajansa vitsin ja tarjosi sitä toista päätä maalimiehelle. Mun seuraava koira on uros.
Selvää on se, että Laikan saalisvietti ei ainakaan tässä elämän vaiheessa kanna yli pidättyväisyyden ja reaktiivisuuden, kun leikittäjä on ventovieras mies ventovieraassa paikassa. Koira kuitenkin selvisi koettelemuksestaan sikäli hienosti, että se kahden leikkisession välillä selvästi rentoutui. Mun on pakko myöntää, että dramaattisesti ajattelin koko koiraharrastukseni loppuvan sinä päivänä porvoolaisen eläinkaupan hyllyjen väliin, mutta sitten ostin tarjouskissanruokaa ja ryhdistäydyin. Sama koirahan sieltä tuli mukaan kuin lähti kotoa. Sitä paitsi se toimii harrastuksissa ja arjessa minun kanssani. Se on meille toistaiseksi ihan riittävästi.
Loppujen lopuksi sillä ei ole mitään käytännön väliä leikkiikö se koira kenenkään muun kuin omistajansa kanssa. Sinähän sitä koulutat eivätkä ventovieraat miehet. Ja on muistettava, että sehän kuitenkin lähti leikkimään (ainakin hieman) painostavassa tilanteessa, mikä on jo tosi hyvin. Paremmin varmasti kuin moni muu rotuisensa.
VastaaPoistaAivan totta, mitä Jenny sanoi. Koira on nuori ja epävarma, sillä oli juoksut ja kenties se vaistosi että omistajakin jännitti yleisöä yms. Signe ei varmaan tuon ikäisenä kans olis lähtenyt minkään ukon kans leikkimään. Ois kattonut herne nenässä vaan että pyh, leiki yksinäs. Nykyään Signe varmaan leikkisi vieraankin mielellään, jos tarjolla olisi sen rakastama puukeppi. Ja jos jollain on villakoirapallo niin se rakastuu siihen ihmiseen heti :D
VastaaPoistaOlen sitä kelannut paljon, että Laikahan kehittyy melkoisen hitaasti, kuten pidättyväinen koira yleensäkin. Tiedä sitten, kuinka paljon tässä vaikuttaa omistajan oma, välillä ihan hillittömiin mittasuhteisiin kasvava epävarmuus ja varautuneisuus. Aikahan sen näyttää. Signehän ei ole epävarma, vaan mielestäni sangen tasapainoinen koira, vaikka onkin pidättyväinen eikä siten ehkä se tyypillisin villakoira. Toivon Laikastakin kasvavan sellaisen. Ei se nyt mikään toivoton tapaus ole - vaikka omistaja ehkä joskus onkin. ;)
VastaaPoista