sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Musta kuolema (ja koiratanssia)


Se ei koskaan tiennyt, mikä siihen iski. Se seisoi lumisessa rinteessä vakavana ja hiljaisena, vaikka mäen päältä ilmestyneet koirat huusivat sille. Sen kuolema ei ollut ennalta arvattavissa, se ei ollut kovinkaan kaunis tai hiljainen, mutta se oli kovin hauska. Sen kohtaloksi koitui lumipalloksi muotoiltu pää, johon kuoleman musta villakoira iski kitansa. 

Vakava luminen soturi ei vapissut kohtalonsa edessä, vaan murskautui ylpeänä litteäksi ja palautui luonnolliseen veden kiertokulkuun.


 Lepää rauhassa lumen mies. Olen tavallaan kovin pahoillani, että sain kuolemastasi itsenäisyyspäivän naurut.


---

Itsenäisyyspäivän dagen efter -koiratanssitreenit olivat sangen hauskat. HTM:n osalta treenataan kahta positiota: tavallista toko-seuruuta vasemmalla puolella (vihjesana sivu) ja oikealle puolelle sijoittuvaa koiran ahteri samaan suuntaan kuin ohjaajan pärstä -seuruuta (vihjesanaksi tullee vieri). Freestyle-tempuista ensimmäisenä työn alla ovat ohjaajan jaloissa pujottelu ja takajaloilla tanssiminen. Ensinmainittu alkaa olla jo varsin sujuvaa ja käskysanaa vajaa muuvi. Kuvittelin aiemmin, että liike kannattaisi opettaa koira kiertämään kasia paikallaan seisovan ohjaajan jaloissa ja lähteä siitä liikkeelle hiljalleen. Lähdin kuitenkin opettamaan Laikaa pujahtamaan vasemmalta puolelta oikealle ja palkkaamalla oikean polven kohdalla. Kun tämä sujui, tein saman toisinpäin ja lopulta ketjutin oikea-vasen-sujahtelun. Ja kas, meillä on pujottelu! Ei huikean montaa askelta (kuuteen päästiin tänään), mutta aika sievä kuitenkin. 

Takajaloilla käppäilyyn ja tanssahteluun pitäisi tehdä vähän enemmän pohjia ensin. Laika tarjoaa takajaloille nousua herkästi (kenguruhyppyjen lisäksi...) ja homma on sille tosi mieluisaa, mutta tekniikassa on vielä parantamisen varaa. Houkuttelin sitä tänään pyörähtämään itsensä ympäri takajaloilla ja hyvästä alustasta huolimatta meno oli aika holtitonta. Ainakin sovitaan hyvin tanssipariksi! Laika on myös erittäin innokas oppilas ja tuntuu, että villahousut repee, kun tehdään jotain niinkin hauskaa kuin takajaloilla pomppimista. Toisaalta ollaan treenattu tätä vasta pari kertaa kunnolla ja varmuus tulee harjoittelun myötä. Tai sit mä laitan sille imukupit jalkaan.

PS. Ottakaa yksi itsenäisyys-Loltsi:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!