Inspiraatio

Teen omituisen Spotify-soittolistan. Hihittelen itsekseni, miten tää biisi on niin meitä. Melkein itken, kun kuulen toisen laulun ja lisään sen Listalle, jolla on muita parin minuutin mittaisia suursuosikkeja. Laika tunkee pienen viiksekkään kuononsa reidelle ja pukkaa hiirikättä minne sattuu. Se kipuaa syliin katsomaan mitä teen. Loltsi kääntää voivotellen kylkeään työhuoneen upottavassa nojatuolissa. Taas niillä hulluilla on jotain elämää suurempia Ideoita. Se elää tyytyväisenä maiskutellen omassa kuplassaan, jonne Ideat eivät pakolla tunkeudu.

YouTube on aina auki. Wau, ton voi tehdä noinkin. Hahaa, aika siistiä, Laika taatusti pystyisi tuohon myös! Etsin uusia blogilinkkejä. Niiden takaa löytyy tarinoita tanssivista koirista, erilaisia matkoja nollasta valmiisiin koreografioihin ja kisoihin. Loltsi tuhahtaa. Sen idean ne hullut ovat saaneet.

Lenkillä kuljen nakit taskussa. Aina jossain on joku kenttä, jolle mennä treenaamaan. Loltsi istuu ja katsoo. Musta hullu kieppuu, hyppii ja pujottelee ja pian ilmassa lentää siilipallo tai nakki. Osan nakeista syö itseoikeutetusti Loltsi, ihan vain korvauksena pellen omistajan ja laumatoverin kanssa elämisestä. Joskus salaa Loltsi tanssii myös, pyörii takajaloillaan, ja silloin kaikki ihailevat sitä.

Blogiin ilmestyy uusi kategoria, koiratanssi. Kontista ostetun treenivihon kannessa on purjeveneen kuva. (Ihan sattumalta, se oli halvin vaihtoehto.) Koiratanssiurani piti alkaa jo Loltsin kanssa, mutta sattumien kautta se taisi alkaa nyt. Edessä lienee pitkä, pimeä tie. Ohjaajalta puuttuu rytmitajua, tanssillisuutta ja koordinaatiota, mutta sitäkin enemmän löytyy sinnikkyyttä, luovuutta ja luottoa koiraan. Sanoinko jo, että jännitän julkisia esiintymisiä aivan hirvittävästi? Mutta jostain kumpuaa inspiraatio ryhtyä tähän ja innostus on valtavaa. Minusta tuntuu, että koiratanssissa on paljon sellaisia elementtejä, joita kaipaan juuri nyt elämääni.

Ensimmäiset biisit on jo alustavasti valittu (tosin olen niin tuuliviiri, että ehdin vaihtaa ne vielä sata ja viisi kertaa). Ensimmäisiä HTM-positioita harjoitellaan, samoin ensimmäisiä freestyle-ohjelman temppuja. Tällä hetkellä odotan hirvittävästi messarin koiratanssikisoja ja yritän imeä paikan päältä lisäinspistä. Jos Loltsi lukisi, se varmaan huokaisi. Niin kuin hullua pitäisi enää lisää yllyttää.