Yhdeksän yhteistä, hyvää ja onnellista vuotta. Yhden kasvu arasta koirasta rohkeaksi selviytyjäksi, toisen kasvu teinistä aikuiseksi. Loltsi kapusi syliini helmikuussa 2006, vaikka menimme katsomaan ostoaikeissa perheen toista koiraa. Loltsi kuoli sylissäni tammikuussa 2015.
Liian aikaisin, eri tavalla kuin ajattelin. Mutta hyvän päivän jälkeen, rakkaiden keskellä, saappaat jalassa. Jälkeesi jätit ystäviä, heistä kaikki surevat. En jättänyt sinua klinikan pöydälle, sillä sinä olet aina mukanani. Tunnen onnekseni kultaisia ihmisiä enkä ole nyt yksin. Mutta minun on opeteltava miten eletään ilman sinua. Onneksi opastit Laikaa alusta asti.
Olit paras ensimmäinen koira, opetit minulle kaiken oleellisen, muustakin kuin koirista. En tiedä mitä hyvää olen tehnyt, että sain sinut osaksi elämääni. Minä rakastan sinua.
kiitos
kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se ois kuvitelmaa
kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se ois kuvitelmaa
-
oo valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan
Pysähdyin vaan tuijottamaan facebookissa tätä otsikkoa ja luin sen monta kertaa, en olisi halunnut ymmärtää. Ja sitten kun ymmärsin niin itkulta ei voinut välttyä. Enkä mä ole edes tavannut koko koiraa, en voi kuvitella miltä susta tuntuu. Voimia suuren surun keskelle, kun voisin ottaa osan tuskastasi niin ottaisin. Lohdullista kuulla että sulla on ympärilläsi muita. Ja tietenkin Laika. Onneksi Loltsi sai elää hienon elämän sun koirana. Oot ajatuksissa <3
VastaaPoistaOsanottoni ystäväsi menetykseen. Loltsille hyvää ja turvallista matkaa.
VastaaPoistaHyvästi pieni. <3
VastaaPoistaVoimia!!
VastaaPoistaOsanotot ja voimia sinne<3 Vetää kyllä sanattomaksi:(
VastaaPoistaMikä pysähdyttävä - surullinen, niin surullinen uutinen! <3 Tunnen teidät, niin Tiina sinut kuin Loltsin ja Laikankin vain täällä virtuaalimaailmassa, mutta olemme paljon jutelleet ja olen suunnattomasti ihastellut aina sinun valoittavia elämän täyteisiä koirakuviasi! <3 Toivon niiden kuvien tuovan lohtua , nyt ja aina, tässä niin valtavan suuressa surussa! <3 Lähetän sinulle sylillisen voimia elää surussa ja osanottoni - onneksi muistot ovat kanssamme tuoden lohtua ja valoakin! <3
VastaaPoistaNyt olen vapaa
ja mukana tuulen
saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden,
olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa
vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
Eino Leino
- Riika ja Puudelit -
Osanottoni ja voimia!
VastaaPoistaOsanottoni rakkaan ystävän menetyksessä <3
VastaaPoistaOsanottoni ja paljon voimia :(
VastaaPoistaOsanottoni ja paljon voimia!
VastaaPoistaOsanotot :(
VastaaPoistaOsanottoni.
VastaaPoistaOsanottoni :(
VastaaPoistaOsanotot ja paljon voimia!
VastaaPoistaVoi ei :( En tiedä onko parempi menettää koira yhtäkkiä "saappaat jalassa" vaiko niin, että lähtöön olisi saanut sopeutua pidemmän aikaa. Itsekin koiran yllättäin menettäneenä voin sanoa, että olisi ollut ehkä kuitenkin mukavampi jos koiran olisi saanut kunnolla hyvästellä. Raskasta kummati vain. Otan osaa!
VastaaPoistaRaskasta tosiaan kummalla tavalla tahansa. Etukäteen surtu suru on kaksinkertainen suru, ajattelisin. Toisaalta ajattelin viimeisistä hetkistä toisenlaiset. Loltsi eli elämänsä täysillä. Vaikka loppu ei ollut sellainen, kuin ajattelin ja tuntuu siltä, että se revittiin käsistäni, ajatus siitä, että vuodet ennen niitä hetkiä olivat täynnä rakkautta ja onnea, lohduttaa.
PoistaEikä, itselläkin suu loksahti auki, kun luin otsikon! :( Paljon voimia sinne♥
VastaaPoistaLämmin osanottoni ja voimia sinulle ja kaikille joille Loltsi oli rakas <3
VastaaPoistaLämmin osanottoni <3 Loltsi ei unohdu <3
VastaaPoistaSuvi R
Osanottoni ystävän menetyksestä ja voimia!
VastaaPoistaJimin sieluntoveri Loltsi <3 Osanotto tätäkin kautta ja voimia suruun.
VastaaPoistaOsanotot ja voimia suureen suruun. <3 Voi miten surullinen uutinen. :-(
VastaaPoistaKiitos kaikki. <3 Loltsi oli hirvittävän rakastettu pieni otus. Onni on, että sen elämää on taltioitu muistikortille kuviksi ja videoiksi pitkin matkaa. Tällä hetkellä niiden katsominen tuntuu kamalalta. Eilisiltana katselin vanhoja videoita, joissa oli nuori, jäntevä ja iloinen koira. Rakas Loltsi.
VastaaPoistaVoimia suureen suruun <3
VastaaPoistaVoi ei! Voimia suureen suruun. Ne pienimmät jättää aina suurimman tassunjäljen <3
VastaaPoistaOtsikko pompahti silmääni ja samantien tiesin mistä on kyse. En vain osannut kuvitella tätä todeksi. Enkä osaa vieläkään.
VastaaPoista"Syttyi taivaalle uusi tähti,
koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.
Nyt saat juosta lailla tuulen
vihreillä niityillä ajattomuuden.
Tuskaa, kipua, surua ole ei,
uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei"
Loltsin muistossa myötäeläen - voimia suureen suruun <3
Suuret osanotot ja voimia sulle! :(
VastaaPoistaVoi pieni korvaeläin <3 Voimia suureen suruun :'(
VastaaPoistaVoimia sinnepäin. Se on aina yhtä kamalaa menettää kaveri viereltä.
VastaaPoistaVoi ei :( voimia ♥
VastaaPoistaOsanottoni!
VastaaPoistaVälitön itku-reaktio tätä lukiessa. En ole käynyt blogissanne aikoihin, mutta jouduin päästämään omasta tärkeimmästäni irti marraskuussa 2014. Voin samaistua joka sanaan, jonka tässä kirjoitit Loltsista. Amorkin oli järjettömän iso osa minua ja elämääni, vieläkin iskee aika-ajoin identiteettikriisi ja olen ihan hukassa ilman sitä joka oli aina ollut osana kaikkea.
VastaaPoista"En jättänyt sinua klinikan pöydälle, sillä sinä olet aina mukanani." - näin kirjoitin myös itse Amorista. Amor on ehkä konkreettisesti tuhkaa purkissa, mutta oikeasti se on haudattu syvälle sydämeni tärkeimpiin sopukoihin eikä meidän tarvi erota enää ikinä.
<3 Lämmin osanotto.
<3
Poista