Pysäytyskontaktit on kakkaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa! t. Laika
Päätin tänään seurata sydämeni ääntä. Oltiin eilen Ojangossa ja tänään Kivikossa treenaamassa agilityä. Jotenkin en saa pysäytyskontakteja toimimaan. Se on hämmentävää, kriteeri on oikeasti todella simppeli, etuset maassa ja takaset taivaissa. Juokse kovaa ja pysähdy tähän asentoon ja pysy siinä, kunnes sinut vapautetaan. Silti, silti, SILTI niiden opettaminen Laikalle tuntuu olevan onnetonta turaamista, en osaa, koira ihan takuulla oppisikin. Ongelma on siinä, että en ole täysillä mukana enkä oikein välitä, vaikken olekaan. Kotona ei tule harjoiteltua ja kentälläkin on sata muuta mielenkiintoisempaa asiaa. Sitä paitsi vaikka puomin alastulokulma on A:ta loivempi, koen pysäytyksen täydestä vauhdista koiralle epäreiluna. Eikä Laika osaa edes jarruttaa, lol.
Ai niin, se päätös. Taidan kouluttaa Laikalle kuitenkin juoksukontaktit puomillekin. Se voi olla tyhmää, kurjaa, hanurista tai valtakunnan pässein päähänpisto, mutta kokeillaan nyt. Laika saa juosta kovaa ja ajatella, niistä se tykkää. Ja mua motivoi noin kahdeksantuhattasatakolme kertaa enemmän juoksupuomi kuin pysäytysversio.
Juoksu-A:n opetus kehikolla eteni tänään siihen pisteeseen, että nostin kehikon esteelle, koiran alastulolle ja annoin sen lasketella alas. Muutama onnistunut toisto. Puomille pitää tehdä oma treenisuunnitelmansa, mutta ajattelin käyttää kehikkoa siinäkin. Muuten tänään ja eilen keppitreeniä, takaaleikkauksia, sivuttaisetäisyyttä ja yhdistämistä muihin esteisiin, Laikan kannalta se tiesi kokoamista oikeaan aloitusväliin. Siinä oli pieniä haasteita. Ojangossa muistuttelin parit tokohypyt vielä.
Se siitä. Ottakaa Jennyn kuvaamat Loltsit kaupanpäällisiksi.
Mä oon pyörinyt saman kysymyksen äärellä viimeiset viisi vuotta. Viime kesänä otin käyttöön tuolla kuusveelle pysäytyksen puomille, aiemmin sillä ei ollut mitään kriteeriä, koska osui lähes joka kerta. Pysäytys ei kuitenkaan edelleenkään toimi kisoissa kunnolla, vaikka treeneissä se on ihan satavarma. Kisoissa koira jarruttaa kyllä ja ottaa kontaktin, mutta ei oikeaan asentoa. Oon ollut laiska ja antanut sen riittää. Nyt tuon pennun kanssa oon kyllä vakavasti (jos tässä lajissa mikään voi olla vakavaa :D) pohdiskellut ihan oikeiden juoksarien opettamista, koska pysäytykset kovasta vauhdista ei vaan ole mun mieleen, eikä reikäpääkoirankaan. Jään innolla seuraamaan teidän projektia!
VastaaPoistaJuuri eilen seurasin tuota pysäytystä, joka ei oikein toimi (koiran vauhti hidastuu merkittävästi alastulolla. hiivitään kontaktipinnalle ja vasta siitä valutaan oikeaan asentoon). Sellaista nimenomaan en haluaisi. :D Loltsia ei ole opetettu tässä asiassa mitenkään, se on niin pieni ja luonteeltaan vähän nynnerö sippura, joka ei korkealta loiki, joten sillä on "juoksarit". Mut on kyllä peloteltu sillä, että villakoiran laukka ei tähän sovi, mutta ajattelin luottaa Laikan älyyn ja kropanhallintaan... :DD
Poista