Haaste ja kynsikuulumiset

 Meidät haastoi hirmuisa trikkihirmu Neira.

Säännöt ovat seuraavanlaiset:
1. Jokaisen haastetun pitää siis kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Myös haastajan 11:sta kysymykseen pitää myös vastata.
3. Haastetun pitää keksiä 11:sta kysymystä ja haastaa uudet bloggaajat.
4. Haastettujen pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Pitää kertoa että heidät on haastettu.
6. Ei takaisin haastamista.

Goddammit, en kyllä jaksa taaskaan haasteilla kunnolla ja näin, mutta jos vastaan noihin kysymyksiin ajankuluksi.

Minun kysymykseni teille:
1. Miksi valitsit juuri tämän nimen koirallesi?
Olen aina pitänyt avaruudesta. Lisäksi yhdellä lempibändilläni on Laika-niminen biisi (Youtube-linkki löytyy Larun esittelysivulta). Laika on sanana kaunis ja siihen sisältyy avaruusteeman lisäksi hienoa korkealle tähtäämisen symboliikkaa - ja jalathan tuolla otuksella harvoin osuu maahan. Nimenantoprosessin jälkeen olen myös fiilistellyt sitä, että nimi on myös kunnianosoitus alkuperäisen avaruuteen lähetetyn Laikan kaltaisille koe-eläimille, puudeli-Laikalla tarina vaan on toinen ja onnellisempi.
2. Oletko törmännyt yllättäviin haasteisiin kouluttaessa?
Laikan ja Paavon kanssa en oikeastaan, Loltsin kanssa aikoinaan jonkin verran.
3. Oletko ollut yllättynyt rodunvalinnan jälkeen, että millaisen yksilön saitkaan?
En, sillä rotu oli tuttu ja tätä nimenomaista sukuakin olin seurannut jo pidemmän aikaa.
4. Oletko miettinyt muita eläimiä rinnallesi, kuin koiran?
Kissoja nykyään. Pidän lisäksi valtavasti kaneista ja erilaisista matelijoista ja sammakkoeläimistä, mutta kani olisi täällä kävelevä lihapiirakka ja herppien pitoon taas liitän aika paljon eettisiä ongelmia.
5. Mitä mieltä olet koiravaatteista?
Hyvä, että kynnys vaatettaa kylmänarat koirat on madaltunut. Paskaa, että kynnys välineellistää prinsessaksi puettu pikkukoira joksikin reikäpään vauvankorvikkeeksi on madaltunut. Lue: jos vaatteella on aito tarve tai sen turhan vaatteen käyttö ei häiritse koiraa, ne vaatteet on jees. Paavokin on puettu piraattipuudeliksi kerran ja sille järjestely oli arr!
6. Mitä mieltä olet koirarattaista?
Kaitpa nuo paikkaansa puolustaa, kun pikkukoiria pitää kuskata näyttelyissä tai kisoissa (taatusti ergonomisemmat vehkeet kuin mikään kotijormapiisisen kasaan kyhäämä kärry+häkki-systeemi) tai ottaa jo huonompikuntoinen vanha koira mukaan pitkille lenkeille. Toisaalta koirarattaistakin olen valitettavasti todistanut sitä ikävää ääripäätä, jossa selkeästi kipeää ja mitä ilmeisimmin lopettamista vaativaa pikkupuudelia kuskattiin KAIKKIALLE rattaissa emännän vauvana.
7. Omaan silmääsi rumin koirarotu?
Rutut, lytyt, rakenteeltaan täysin ylilyödyt rodut. Monissa näissä on kyllä potentiaalia ja myös suloisia yksilöitä (ja esim. ranskanbulleista ja tipsuista pidän, vaikken ikipäivänä ottaisi kumpaakaan), mutta mun päässä omasta rakenteestaan ja täten ulkomuodostaan kärsivä koira ei ole kaunis.
8. Omaan silmääsi kaunein koirarotu?
Kisakiree greyhound, lyhyeksi ajettu keskikokoinen villakoira, bretoni, akita, mudi.
9. Keräätkö koirasi ulosteet?
Joo ja laitan takanreunalle. Hoidetuilta alueilta kyllä.
10. Oletko sinäkin yksi niistä, joka puhuu koiralleen lenkillä?
Kyllä vain!
11. Lässytätkö koirallesi?
Sen verran, että niiden käsitys normaalista puhetavasta on varmaan aika häilyvä.

Laikan kynnen hoito edistyy. Käytin sen eilen Mevetissä, ja kuten arvelin, se sai kipulääke- ja antibioottikuurit ja kynnestä lohjennut osa poistettiin nukutuksessa kokonaan. Laika kamppaili nukutusainetta vastaan aika kauan ja oli kuulemma myös herännyt hirveän nopeasti (todella laikamaista). Mun koirista kaksi, nuo narttuset, näyttävät olevan sellaisia nukutusainevastustajia, sillä Loltsi on myös hidas sammuja ja se taistelee aivan viimeiseen asti nukahtamista vastaan. Paavo taas simahtaa aika ongelmitta, se kai ajattelee, että sama, vaikka sitä nyt nokoset ottaa, kun väsyttää näin kovasti... Laru syöksyi hoitajan mukana odotushuoneeseen yhdellä valtaisalla loikalla ja hyppi kunnareita, kun keskustelimme jatkohoidosta. Nyt kotosalla se jo leikkii Loltsin kanssa, vaikka käyttääkin osan ajastaan angstaamiseen. Loltsi on siitä kiva isosisko, että se tajuaa toisen jalkavaivan eikä normaaliin tapaansa yritä kampittaa Laikaa puremalla sitä jalasta - nyt se roikkuu otsatukassa ja heittelee persettään kaverinsa naamalle.

Kynsi parantunee ennalleen jopa parissa, kolmessa viikossa ja mun mielestä arvio on aika realistinen ottaen huomioon Laikan kynsien valtaisan kasvutahdin. Peukut nyt persettä myöten pystyyn, että selvittiin säikähdyksellä! Minkäänlaista antipatiaa porrasritilöitä kohtaan tuo elukka ei muuten tunne, mistä olen kiitollinen. Meille tulee ylös asti metalliritiläportaat ja (suurimmaksi osaksi tosin matolla suojattu) porrastasanne on samaa materiaalia, joten niitä säpsyvä koira olisi vähän hankala.