Hyväksytty hajutesti!

Eilen oli se päivä eli uuden lajin kokeiden korkkaus, nose work -hajutesti. Kuten otsikko jo ehti huutaa, Laika läpäisi testin ja pokkasimme näin oikeuden käydä virallisissa ykkösluokan kokeissa!

Ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan emme suorittaneet. Laika käyttäytyi testipaikalla pääsääntöisesti erittäin hyvin, sillä muistin alkuun syöttää sille muutaman strategisen namin ja se ei ehtinyt öyhöttää kellekään, vaan tarjosi hienosti kontaktia. Suoritusvuoroa odotellessamme se oli kuitenkin aika kuutamolla eikä reagoinut normivirittelyihin. Melko vähänhän meillä on mitään nose workiin liittyviä täsmävirittelyitä vielä, joten kenties ihmekös tuo. Sen juoksut loppuivat tovi sitten, joten voi olla, että hormonimylläkkä yhdistettynä treenitaukoon ja jännityksestä spedeilevään ohjaajaan aiheuttivat hoomoilastelua.

Sitten vasta alkoikin jännittää, kun meidät pyydettiin sisään. Laatikot olivat kahdessa rivissä. Laika tuli vähän laiskasti sivulle, mutta lähti kuitenkin seuraamaan suht skarpisti. Kun lähetin sen vihjeellä laatikoille, se lähti nokka auki tekemään about oikeaa juttua, mutta palasi vanhaan vaivaan eli laatikoiden tallomiseen. Se vaikutti löytävän jotain, mutta käskin sen jatkaa, koska olin tosi epävarma enkä vaatinut siltä opetettua ilmaisua ketjun vähän hajottua alkukesän treeneissä. Tästäkin olisi suunnitelluilla treeneillä tietysti selvinnyt. Laika kävi tsekkaamassa yhden kehämerkin ja palasi haistelemaan, kävi toisen rivin kimppuun, haisteli ja totesi, että juuei ole kyllä täällä ja palasi määrätietoisesti laatikolle, jota se oli tarjonnut. Kun maahanmenoilmaisua ei tullut, se pontevasti yritti työntää kärsänsä laatikon reiästä sisään ja käänsi laatikon pystyyn, jolloin viimein uskoin sitä ja ilmoitin löydöstä. Siellähän se oli.

Huh. Ohjaajaa jännitti ja tuomarin sanojen mukaan se oli näkynyt ulospäin. Nyt vain treenaan ilmaisun oikeasti kuntoon, jotta näiltä vältytään. Lisäksi tietysti pitää ottaa kunnolla haltuun lisää sokkotreenejä sekä ympäristöjä, myös harrastushalleja, joissa on tähän asti treenattu vain agilityä tai tokoa. Olen tosi iloinen Laikan suorituksesta, se ei antanut sinänsä jännitykseni haitata sen työskentelyä, vaikka se oli kytkettynä ja se teki tosi sitkeästi ja määrätietoisesti töitä sitä yhtä merkin tsekkausta lukuun ottamatta (ja saattoihan sekin olla sen mielestä "laatikko"). Ihana harrastuskamu!