maanantai 18. huhtikuuta 2016

Parikymmentä kiloa puudelia ja muita keväthavaintoja



Kevät pikakelauksella: kaikki kuivuu, harrastustöhötystä, koirankakkakeskustelut, iik punkki, aurinko häikäisee, lisää harrastustöhötystä, kukkakuvia, kukka- ja koirakuvia, koirien ajelua, mielensäpahoittajia ihmettelemässä netissä koirien ajelua, koirien ajelun perustelemista (nykyään lähinnä omassa päässä) hyvinvointisyillä ja koskamikseillä. Siirrytään nyt vaikka niihin ajelemisen jälkimaininkeihin, jotka ovat joka vuosi yhtä jännittävät!

Koirien ajeleminen paljastaa nimittäin viimeistään niiden painotilanteen. Vinski (42-43 cm)on kuivan kesän orava. Se ei ole nälkiintynyt, mutta ei siinä kyllä ylimääräistäkään ole. Paino oli kuun alussa 11,5 kiloa, puolitoista kiloa enemmän kuin suunnilleen samankorkuisella äidillään ja suunnilleen saman verran kuin isällään. Se on nyt kutakuinkin sen kokoinen kuin ajattelin siitä tulevan, joten oikeassa painossaan se on siis mutuennustetta isompi. Nyt sitä kevyempi Laika kasvatti 2,5-vuotiaaksi mennessä kilon lisää painoa, joten Vinskistä voisi tulla yli kaksitoistakiloinen. 



Laika (41 cm) on vajaa yhdeksänkiloinen ja hieman, ööh, tukeva. Siihen on tarttunut nyt oikeasti aikuisena lihasta myös niihin paikkoihin, joita pidin ihan epätoivoisina, mutta ajelu paljasti kyllä myös ylimääräistä lastia. Sillä on myös hemmetisti ylimääräistä nahkaa. Tiesin kyllä, että loputtoman marraskuun (="talven") alkuun syödyt Endurancet taisivat jäädä kyytiin. Olikin ensimmäinen kerta, kun mun koira on varsinaisesti lihonut. Loltsilla oli aikanaan päinvastaisia ongelmia ja Paavo oli pyöreä kotia vaihtaessaan. Onneksi näin pari viikkoa ajelemisen jälkeen Laika on hoikistunut sopivasti.


Tämä viikonloppu meni Jennyn huushollin seiniä pystyssä pitäen. Nätit soopelit lähtivät Tallinnaan missikisoihin ja jäin vahtimaan tummanpuhuvia silakoita lahden tälle puolen. Jenny nimittäin otti kohteliaasti tulevan lainamaksikoirani asumaan itselleen (:D). Laikalle Muusa-holsku oli lähinnä ilmaa ja satunnaisesti lievästi ärsyttävä. Vinski puolestaan löysi tyypistä jo ensimmäisellä lenkillä leikkikaverin ja kakarat telmivät sunnuntaina sisällä pitkät tuokiot yhdessä. Molemmilla on aika samanlainen leikkityyli: kovaa riepomista ja kiroilua. Ulkona Vinskin vauhti oli tietysti vielä liikaa ja leluttomissa paineissa piti vähän katsoa päältä, että homma oli reilua. Vinski osaa olla yllättävän nätisti ja säädellä leikkiään ja toimi kyllä tosi hyvänä leikkisetänä kaksi päivää.

Muusasta olisi tosiaan tarkoitus tulla minulle lainakoira agilityyn. Tämä on taas niitä ö-mapin ideoita: bataatin veroinen ohjaaja ja raivojooseppi käyttökoirasukuinen maksikoira. Toivottavasti esteet ja kaikkien osanottajien kudokset pysyvät ehjinä. Muusa vaikuttaa lyhyen tuntemisen perusteella oikein hienolta koirakakaralta: sitä ei pidättele mikään, ja jos pidätteleekin, sille huudetaan tai sen läpi tullaan. Tai yli tai ali. Kyllä te tiedätte.



Laika hoiti tärkeää kyttäystehtävää ja piti huolta, ettei yksikään ohikulkija pääse ohi ilman tiivistä tuijotusta niskassa. Samalla se mätisäkkeili Jennyn sohvan selkänojan muodottomaksi. Yöllä se vei minulta tyynyn ja parkkeerasi sille takapuolensa. Toivottavasti oli pehmeä pefletti. Patja siinä alla oli ainakin ihan ok. Prkl.

Toukokuu onkin jännittävä kuukausi. Sain Laikalle kuun loppupuolelle paikan MH-luonnekuvaukseen ja Vinski menee ennen puoltaväliä luustokuviin ja polvitarkkiin. Kuvautan siltä selän, lonkat, kyynärät ja olat. Silmäpeiliin se menee joskus hamassa tulevaisuudessa, sillä eläinlääkäri, jolle menemme, ei sellaisia tee. Vaikka en voi kummankaan tuloksille yhtään mitään ja koirat ovat ennen ja jälkeen kuvaustensa samoja otuksia kuin sinne tullessaan, minua jännittää silti. Joku Tyyppi nyt sanoo, että tällainen on sinun koirasi. Laikan kohdalla voin tietysti arvailla, mitä tuleman pitää (bingoruudukko on jo täytetty), mutta ilman röntgen-katsetta on vaikea sanoa, miltä Viljamin nivelissä näyttää. Tosin koko elukka on niin vanukas, että olen iloinen, jos lääkäri löytää siitä edes luuta muistuttavaa kudosta.

9 kommenttia:

  1. Ai sullakin on koira jossa on nahkaa kahden edestä :D Voisin rakennella itselleni sen pennun Tildan ylimääräsistä nahkoista.... Muthei toi lihaksen tuleminen on sellanen juttu et Tildaha havaitsi lihakset niinku vasta tällee neljävuotiaana. Oon kade sen reisilihaksille. Pitäs varmaan alkaa juosta pitkin pusikoita yhtä kovaa. Mut nyt saikun aikana se ei oo lihonu juuri ollenkaan jee!

    Mutta siis vakavasti, onko sulla syytä epäillä Viljamin luustotuloksia muuksi kun hyväksi, tai siis sellaisiksi agilityn kestäviksi? (jos se aksa siis kuulu teidän repertuaariin)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Laika on aina ollut ihan shar pei. :D Sille tulee esim. ruttu hännän tyveen, kun se nousee pystyyn. Uhkailen tehä siitä nahkashortsit, jos se tyhmäilee.

      Vinskin luustotuloksissa ei sinänsä oo mitään sen kummempaa kuumoteltavaa kuin mitä nyt rotuisellaan yleensä. Sen takanhan ei ole mitenkään päättömästi luustokuvattuja koiria. Molemmat vanhemmat toki (+isän jälkeläisiä ja vanhempien sisaruksia). Joskus keskarivilloilla on kuitenkin sanomista lonkissa ja selässä. Harvoin se jokin torppaa varsinaisesti mitään täysin, Laikankin C-lonkka on rikoton ja oireeton eikä koko koirasta uskoisi valuvikaa, mutta arvostan kivuttomia ja hyviä elinvuosia. Että siis aika peruskuumotus, mutta kuumotus kuitenkin. :)

      Poista
    2. Kuumotus ku kuumotus toki :D Tildalla edessä kyynärä/selkä/olka kuvat ja kuumottaa sekin, vaikkei se tähän mennessä ole oireillut. Lonkat sillä on B:t molemmat. Nyt kun tietää asioista enemmän kuin silloin aiemmin, sen verran kauhistuttaa että pakko kuvauttaa kukkaroraukan kustanuksella. Osa tosin tulee jäämään epävirallisiksi, mikäli ell osaa sanoa mitä siellä on.

      Poista
  2. Onpa ihana lainalapsi! :)

    Tsemppiä toukokuun jännityksiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on! Ja kiitos, sitä tarvitaan. Onneksi on tsemppijoukot mukana molemmissa. :D

      Poista
  3. Saakos kysyä mihin meette kuvauksiin :D? Terveisin melkein köyhä opiskelija ja koiruus, jonka pitäisi mennä tarkkeihin :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiskarsin eläinlääkäriasemalle joukkotarkkiin. Aika samoissa hinnoissa pyöritään kuin pk-seudulla ja jos en lähtisi tutulla porukalla, niin tyytyisin johonkin pk-seudun joukkotarkkiin, hintaero on käytännössä muutaman kympin verran.

      Poista

Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!