lauantai 4. tammikuuta 2014

Tavaravuorikiipeilijä


Valokuvausassarin jalat.

Joskus sitä istuu viattomasti alas rentoutumaan pitkän lenkin ja hyvien nokosten jälkeen vain pompatakseen inspiraation kourissa takaisin jaloilleen. Villi varustepostaus! Nyt on sen aika! Olen vältellyt aihetta sen vaivalloisuuden vuoksi jo jonkin aikaa, sillä talossa, jossa asuu armoton hamsteri, on tavaraa useammalle kuin kahdelle tai kolmelle puudelille.

Suosikkituotteeni ostopaikkoineen olen mahdollisuuksien mukaan linkittänyt kuvan yhteyteen. Käytettynä hankitut tai saadut tarvikkeet on kursivoitu.

Kuvanlaatu: ei löydetty.

Erinäisiä kahleita


Aloitetaan arkipannoista ja -hihnoista. Ylimpänä on Joken nahkahihna/Ebba + Albus -panta -kombo. Sydänkäpynen-panta on Loltsin ja Bilehile-glitteripanta Laikan, molemmat ostettu Voittaja-näyttelystä. Tosiasia on se, että karva-akoilla on liian vähän kimaltavia varusteita!

Seuraavana iltakävelyiden kauhuvarustus eli leveät nahkaiset pannat (Joket molemmilla) ja FLEKSI; paikkoihin, joissa ei voi pitää koiria irti, mutta jonkinlainen liikkumavapaus on hyvästä. Ja vaikka puskahuhu kertoo muuta, näissä vehkeissä on jarrunappula.

Alimpana Rukka Bliss Polar -setit molemmille, keltainen on Laikan ja violetti Loltsin. Nylon ei ole erityisen turkkiystävällinen materiaali, mutta seteillä on käyttöä sateisilla, pitkillä metsälenkeillä.


 Henkseleitä! Kaikki kuvan valjaat ovat Laikan, sillä Loltsi jähmettyy kuin säikähtänyt siira, jos sille pukee mitään kaulapantaa kummempaa. Ylimmät keltaiset valjaat ovat Zero DC:n Short-vetovaljaat (Murren Murkina) lähinnä canicrossailuun. Laika on vetänyt niillä myös kokeeksi pulkkaa, mutta siinä hommassa husky-valjaat olisivat paremmat. Siniset TopCaniksen Y-valjaat ostin kirpputorilta jälkivaljaiksi. Hurtta Collectionin T-valjaat taas toimittavat satunnaisesti pyöräilyvaljaiden virkaa (silloin, kun Laika juoksee springerissä lyhyitä matkoja). Niissä on Ebaystä tilattu poliisikoira-kangastarra. Tarrassa ja valjaissa itsessään on kirkkaat heijastimet.


Harvemmin käytettyjä pantoja. Mainitsemisen arvoisia ovat lähinnä kolmas vasemmalta (ensimmäinen Loltsille ostettu panta), sen viereinen pistolukko-Hurtta (uimapanta), sen viereinen puolikurra (Laikan pentupantoja) ja maastokuvioinen pistolukkopanta toisena oikealta (Laikan ensimmäinen panta, kaulassa mm. hakureissulla).


Toinen kasa harvemmin käytettyjä pantoja. Leveä ornamenttikuvioinen solkipanta on yksi suursuosikkini. Ostin sen vuosia sitten Lappeenranta KV:stä, paljon ennen kuin sain koiran, joka on kyllin iso pantaan. Beige, kapea solkipanta on ainut tavara, joka Loltsi sai entisestä kodista mukaansa. Oikean reunan kaksi Loltsin puolikuristavaa kangaspantaa ovat käsityötä: puna-musta allekirjoittaneen peukalo keskellä otsaa -puuhastelu lukioajoilta ja hurmaava donitsipanta Leenan pantanurkasta.


Vasemmalta oikealle: Laikan pentuhihna, erään kodinvaihtajan mukana tullut nylonhihna, hihnanjakaja (käytin lähinnä Loltsilla ja Paavolla) ja ihme suttura jälkipiuha.

Seikkailut 
(=treenit ja liikunta)


Hullun mutakoppurainen reppu Chuckit Launcher-heittovarsi, kasa palloja, juomapullo ja -kuppi. Palloista Laikan ehdottomia suosikkeja ovat Kongin M-koon vinkutennispallot. Ne sopivat ihan loistavasti tuohon soppakauhaan: istuvat napakasti, mutta eivät juutu ja irtoavat sutjakasti. Heittovarrella tällainen tynkäraajakin saa riittävän pitkiä vetoja aikaiseksi ja juoksukaverin puute ei käy Laikan hermon päälle. Mustia ja Mirriä edullisemmin tällaisen joka kodin ehdottoman vempeleen saa Biltemasta.


 
Kuvasta saisi png-jauhelihapihvin. Vasemmalta oikealle: joustava hihna juoksuvyöhön (liian jäykkä Laikan kokoiselle koiralle) ja Zero DC:n canicross-setti (hihna ja jalkalenkillinen vetovyö). Vyö istuu minulle erittäin hyvin ja pistoolilukollinen hihna on juuri sopiva Laikalle, joka sattuu olemaan keskivertovetokoiraa pienempi. Nämäkin Murren Murkinasta.


Siirrytään agilityn pariin! Treenikassi ja peitto seuran odotteluhäkin pohjalle ovat molemmat second hand -löytöjä. Juuri tällaisista vähän hölmöistä jutuista tykkään! Peiton kuosina on japanilaishenkistä ällösöpöjä eläinhahmoja.


 Ydinasioita! Salomonin Speedcrossit, Back on Track -verkkoloimi ja agility-panta ja -hihna. Ihana panta on Leenan käsialaa ja se onkin esitelty blogissa aiemmin. Hihna on Berran.


 Musta surma ja kuuden kappaleen setti irtokeppejä. Tehty DIY-hengessä aurauskepeistä, jesarista ja vanhoista öljyvärisiveltimistä.


 Pieni villakoira ei kerrassaan voi olla surullinen, kun suussa on siilipallo.


Lettu-Kettu ja Munkki-Skunkki ovat Skinneez Bungee -vetoleluja ja Laikan lemppareita. Skunkki on säästynyt nuoren ikänsä takia paljolta, mutta repo on rakastettu reikäiseksi ja kuolaiseksi. Keltainen narupallo on Peten koiratarvikkeelta, josta hankin sen mätsäristä voitetulla lahjakortilla. "Naapurin bichon" on lampaannahka.

 

Muutama merkkikartio. Tai no siis, yksi rikkinäinen kartio, ämpäri ja lasten lelu. Ruutumerkkejä ja kunnollisia kartiosettejä meillä ei olekaan. Koira parka, treenaa lähiökakaroiden vanhoilla. Puu- ja metallinoutokapuloiden alkuperästä minulla ei ole muistikuvaa, mutta tunnarikapulasetti on kaivettu kierrätyskeskuksen lelulaarista puolellatoista eurolla.
 

 Frisbeitä! Ylärivissä vierekkäin tuliterä Hyperfliten SofFlite ja vähän enemmän ilmaa ja maan kamaraa kahminut vastaava. Näitä on alarivin kasassa kolmaskin. Frisbeeharjoitteluun kannattaa varata vähintään kahdesta kolmeen samanlaista fribaa, jotta sujuva kopittelutreeni onnistuu. Ylärivin kolmas frisbee oli joskus keltainen ja se oli aika mainio parin euron K-Market-löytö. Se toimi erittäin hyvin rollereissa nuoremman Laikan treeneissä. Huonona puolena siinä on heikko kestävyys, sillä kiekko on tarkoitettu rantaleikkeihin, eikä hullun puudelin revittäväksi. 

Alarivissä on kasa koirafrisbeitä, päällimmäisenä HyperFliten CS-kisafrisbee ja jokin valkoinen, josta en muista yksityiskohtia. Ne ovat olleet meillä lähinnä testikäytössä, sillä kopittelutreenit olen hoitanut pehmeillä SofFliteillä. Viereiset täyskumiset rengaskiekot löysin taas kerran erään K-Marketin hyllystä. Ne ovat mukavan lutkuja kopattavia koiralle, mutta lento-ominaisuuksiltaan ne vastaavat lähinnä märkää sukkaa.

Koirafrisbeet Frisbeepointilta!
 

Sekalaista koulutusroinaa. Keveä, fleksistä purettu liina, kaksi erilaista naksutinta (käytän lähinnä sinistä) ja noutajapilli nome-hommiin Ebaystä.

Kaksijalkaiselle


Treeniliivi on koiraharrastajalle vähän niin kuin kokovartalosukka ninjalle tai haarniska ritarille. NiinQ, voithan sä ilmankin yrittää, mut. Tosiasiassa kyllästyin kyydistä putoavan treenitaskun kalasteluun agility-kentällä ja päräytin harmaan Berran klassikkoliivin Messarista. Kesäksi täytynee keksiä vähemmän hiostava ratkaisu, mutta lämpimässäkin hallissa tämä on hyvä, putoamaton vaatelisä.


Treenitasku on lenkkien ja tokotreenien erinomainen lisä. Huono tasku ei ole agility-kentälläkään, mutta se alkoi häiritä juoksemista, joten vaihdoin liiviin. Käytin taskua viime kesän kesätöissäkin ja todistin, että siihen mahtuu pari ruuvimeisseliä, nauloja, vasara ja puolentoista litran vesipullo avainten ja kännykän lisäksi. Koirakielellä siis merkkitötsä, palkkalelu, nakkeja, noutokapula ja kakkapusseja. Taskun persoonallisena lisänä minulla on itse suunnittelemani Animalian Eläinten puolesta -kangasmerkki (jota ei ainakaan tällä hetkellä saa Animalian verkkokaupasta).


Kuvassa kesävyöni. Jos en jaksa tunkea vesipulloja ja muita tilpehöörejä ekstrapitkän lenkin ajaksi treenitaskuun, otan tämän mukaani. Kevyille vaellusreissuille tarkoitettu tarvikevyö on ongittu kierrätyskeskuksesta.

Leikkimielellä


 Aktivointileluja meillä on varsin vähän, sillä aktivoin tytöt pääsääntöisesti kouluttamalla. Paavo sen sijaan nauttii aktivointileluista toden teolla, joskin sen ratkaisumalli harvoin on kovin älyllinen, vaan perustuu pikemminkin suoraviivaiseen toimintaan. Ostinkin Paavolle sopivaksi joululahjaksi Dog Pyramidin ja haaveilen Trixien Towerista ja Nina Ottosonin Dog Tornadosta, joissa olisi sille sopivasti haastetta.


Lelukori, joka näyttää tältä aika harvoin.


Tämänhetkiset pehmolelusuosikit: Masa, lohikäärme (joka huutaa ja on siksi kovin lystikäs), Haggis (jolla ei ole nenää eikä toista silmää), Bortsu ja Majuri Majava. Majuri nahan päällä lepäävät Loltsin ikisuosikit Hamtaro ja Pikku-Hai. Haggis ja Bortsu ovat kotoisin Skotlannista ja niillä on ostajalleen aikamoista tunnearvoa. Siksi öllöiksi kuolattuja kaveruksia ei vaan voi heittää pois... (Niin, miksihän sitä tavaraa kertyy?)


Palloja ja meluleluja. Laikan suosikkeja ovat kasaan rutistunut jalkapallo, vihreä mätsäripalkintovinkupallo, vinkusieni ja verkkopallo. Loltsi on ihastunut vaaleanpunaiseen pehmoluuhun.


Vesileluja ja dameja. Alarivin damit lojuvat monesti lelukopassa, mutta niillä olisi tarkoitus puuhailla jotakin nomen tyyppistä myöhemmin. Oikeanpuoleinen karvakasa on kaninkarvalla päällystetty dami. Vaakkuva hanhi oli löytö vakiuimapaikalta talven jälkeen.

Salon Silventoinen


Vasemmalta oikealle: surkeat sakset (käytetään, jos tarvitsee leikata likaiselta koiralta karvatuppo tai kaksi), kultaiset Roselinet (näistä en luopuisi!), metallikampa, Mustin ja Mirrin muutaman lantin karsta ja pehmeä Madanin harja. Metallikampaa käytän melko harvoin, muita välineitä huomattavasti useammin.


Teränhoitoainetta, Osterin (ja Moserin ja Andiksen) teriä ja teräöljyä. Käytän nykyisin Oster Cryogen-X-teriä. Andis oli surkea syrjähyppy, Moser on ihan ok.
 

Vasemmalta oikealle: Moser Rex, Moser Max 45 ja meidän surullinen fööni. Koneista käytän lähinnä Maxia (ja siinä 10-terää). Kuivaaja on hyvä kuin torakka, mutta olosuhteiden pakosta puhaltelen koirat sillä kuivaksi.

Trimmipöytä, jonka kipsitahrainen pinta vilkkuu kuvissa, on n. 90 x 56 cm kokoinen Vivog. Sen ainut lisävaruste on ergonomisesti kelvoton kantokahva. Lisäksi pöytä on painava raahattava (testattu tosioloissa kotikäyntejä tehneenä trimmaajana) eikä siinä ole pyöriä. Noin muuten se on tukeva, joten se on ihan kelpo hankinta pienen trimmattavan koiran omistajalle, jolla ei ole aikeita siirrellä pöytää pahemmin. Pöytä taittuu myös kasaan eli sen saa tarvittaessa pois silmistä.

Random


Mätsärireppu ja näyttelyhihnat. Loltsilla, joka mätsäreitä inhoaa, on kolme hihnaa. Kolme. KOLME. Laikan hihna on kirppislöytö ja musta satiinipanta Leenan tekemä.


Loltsin superpunkka.


Tyttöjen vaatteet eli se osa tavaravuorta, josta en niin välitä. Pinkki villapaita ja maastokuosinen mantteli kuuluvat Loltsille ja loppukasa on Laikan - ja se käyttää lähinnä kellukkeita ja niitäkin joskus ja juhannuksena. 


Hömppää! Paavon piraattiasu (:D) ja Taistelukoira (taistelen ylipainoa vastaan) -huivi, Laikan juhlarusetti ja poronsarvet, joulupanta ja -hihna ja Loltsin sievistelyhelmet.

Kuvaamatta jäi kasa heijastinliivejä (Laikan, yhteensä ehkä kolme tai neljä?), muutama heijastinpanta, kynsisakset, hammasharjat, lääke- ja ensiaputarvikekaappi sisältöineen ja shampoo- sekä hoitoainevalikoima. Teknisistä syistä (=keittiön perkeleellinen pimeys) myös, ruoka- ja herkkukaappi, kipot, Peten koiratarvikkeen kevythäkki, alumiinihäkki, kotikontaktieste ja ns. Sandersin boksi (juoksu-A:n opettamiseen, itse tehty) jäivät esittelemättä.

9 kommenttia:

  1. Nää tavarapostaukset on kivoja. Saa aina miljoona ideaa mitä itse siis pakosti _tarvii_ . Ja kiva huomata, et eihän meillä ees oo tavaraa vielä paljoa! :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä ehtii kertyä. Yllätyin itse asiassa omat hamstraustapani tuntien, että tavaraa oli edes näin maltillisesti, kun kasaa on kuitenkin kerrytetty jo vuodesta 2006 asti. Osa on toki lähtenyt kiertoon - murto-osa. :D

      Poista
  2. omg mikä määrä kamaa :D Kyllähän sitä meilläkin on kertynyt ihan kiitettävästi ja silti koko ajan tekee mieli hankkia sitä sun tätä. Täytyy tehdä samanlainen postaus jossain vaiheessa niin voi tehdä vähän inventaariota mitä on kertynyt ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jo olemassaolevan tavaran määrä ei tietenkään yhtään hillitse uuden himoa. :P Treenikamoja pitäisi ainakin haalia enemmän. Luojan kiitos en asu (vielä?) omakotitalossa, koska luultavasti esimerkiksi agility-estesettejä kertyisi muutama...

      Poista
  3. Kiitos. :) Sulla on erittäin kaunis shelttityttönen!

    VastaaPoista
  4. Minkäkokoiset teillä on nämä Zero DC:n Short-vetovaljaat? Meidän pitäisi myös saada sellaiset keskarille, että päästäisiin aloittamaan canicross :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat kokoa XS. Suosittelen mahdollisuuksien mukaan sovittamaan (tai jos tilaatte nettikaupasta kotiin, niin tilatkaa suosiolla pari kokoa), että pääset vertailemaan istuvuutta. Tunnen muutaman muun keskarin, jolla noi XS-kokoiset valjaat on, mutta voisin kuvitella, että varsinkin jämymmälle urokselle menee helposti isompikin koko.

      Poista
  5. Nää on kyllä kivoja. Huomaa, ettei itse ole erilainen kun sitä tavaraa jostain löytyy. ;) Itse en ole saanut vielä lähdettyä tuohon leikkiin. Osa tavaroista on myös jemmattuna porukoilla ja osa omalla kämpällä. Onneksi on tullut aina välillä kaupattua niitä facebookissa tai lemmikkipalstoilla. Sitten voi hyvin mielin ostaa uuttakin.

    Rasmukselle tuli shoppailtua ja myytyä useammin noita. Mutta nyt ehkä kun olen löytänyt ne täydelliset ja vähän kalliimmat pannat mitä jaksaa käyttää tai sitten ne Ruutin kaulasta näkyy vähemmän. Väri ei kyllä hihnassa ole enään sama :D http://tollerwich.pic.fi/kuvat/Koirakaverit/Sani-Ulpu030611/sani-ulpu%20099.jpg?img=smaller

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, etten ole ainut hamsteri! ;D Varsinkin noita kertyneitä pantoja on niin paljon ja valtaosa niin vähän käytössä, että niitä voisi dumpata jonnekin eteenpäin. Oma vaivansa siinäkin. :P

      Poista

Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!