PoGo & doggo

 Toivun flunssasta, joten kimppalenkitkin pitää hoitaa rauhallisemmin. Kävimme siis tänään hieman pokemetsällä Erican ja jonneosaston kanssa. 

Tapasimme Mareepeja lampaita. Vinski oli nähnyt nämä reippaat villakaverit jo kerran aiemmin. 

Kun meno käy kovaksi, kunnon kärsäkosketus auttaa. Sierainten pitää kuitenkin taipua villisti kuin Drowzeella.

Make ei meinaa kestää. Ihan kuin olisi Snorlaxin nähnyt.

Siellä ovat...

Sightingsissani näkyy lampaita.

Tätä on Pokémon Go Suomessa: salit keskellä mettää. #teaminstinct

https://youtu.be/llhmkq-vsc0

Armas munapää. Kahden kilsan munasta tupsahti Zubat. 

AR-mode on melko realistinen näköjään. Tosin tämä Arcanine on XS-kokoa.

 //

Jos Laika olisi ensimmäisen sukupolven Pokémon, se olisi Gengar. Jos saisin valita minkä tahansa, se olisi Umbreon. Vinski olisi Raichu. 

Poke-faneille kysymys: mikä Pokémon sinun koirasi olisi?

Ikävä

Toisinaan on kovempi ikävä. Harvoin enää itkettää, useammin on haikeaa tai naurattaa. Ulkona on pimeää ja sataa. Edellisessä asunnossamme, josta oli ovi suoraan ulkoilmaan, Loltsi yleensä työnsi nokkansa ulos, mutta kääntyi kannoillaan, kun näki tällaiseen sään. Ystäväni sanoi, että hänen villakoiransa takamukseen tuli pientä kiharaa. Loltsille ei yleensä tullut, sille tuli väljiä, kiiltäviä korkkiruuvikiharoita. Sillä oli sileämmät korvat kuin kellään. Sillä oli oudot jutut. Minulla on niin kova ikävä juuri nyt.