Ttu mie rakastan tokoa. Nii me sit treenattiin tokoa porukalla! Oli ihanaa lojua lämpimässä säässä rauhallisella kentällä superporukalla pari tuntia (ja muutama lisää matkalla Petelle ja vielä yöllä uimaan). Otin namikokeiluun pilkotun, ainakin hetken aikaa jääkaappikylmän Pedigreen koiranmakkaran ja se oli yllättävän jees. Jäljelle jääneet viimeiset palat olivat treeniliivin taskussa kuutioina vielä kahden tunnin lämpimän rupeaman jälkeen. Sain idean D&C:n myymästä tuotteesta ja kokeilin, jos markettimakkara ajaisi saman asian. Koirille luonnollisesti upposi.
Laika oli maanantain ohjatuissa ageissa vähän vetämätön. Se liikkui hyvin, tsemppasi ja väänsi, mutta joku puuttui. Kalenterin mukaan sen pitäisi "synnyttää" viikonloppuna, joten oletan, että se on valeraskaana, koska kaikki muu sillä on kohdallaan. Keskiviikkona se oli kuitenkin varsin oma itsensä. Se teki yhden pitkän, välipalkatun paikkaistumisen Kiiran kanssa, seuruun oikealle käännöksiä ja höntsön töntsön kurre-maahan-vaihtoja.
Paikkis oli oikeasti erinomainen. Laika oli hyvässä moodissa, ei edes ajatellut pyörittää kuuppaa kohti selän takana mölyäviä (joskin aika kaukaisia) jalkapalloilijoita kohti. Se oli valpas, mutta rento! Ekstrahäiriönä toimi Jenny, jolla oli välillä joku Erkan Diskomaailma -tyyppinen bilemeininki päällä. Lisäksi Kiira nousi ja palautettiin pari kertaa. Välipalkkanameja vastaan Laika kurotti liikuttavasti vastaan niin paljon kuin pystyi, mutta ei liikkunut istuma-asennosta.
Kurre-maa-vaihtoja teimme siksi, että saisin perusasento-maahanmeno-vaihdoksen kriteeristä selvän ja vaihdosta itsestään nopean. Palkkasin jokaisen yrityksen ja onnistuneet, joita taisi tulla kolme, palkkasin jackpotilla. Tarkoitus olisi, että maahanmenoplätsähdyksestä tulisi lopulta siisti ja nopea. Kurre-temppua ei enää siinä varsinaisesti tarvita, mutta etutassujen heiton liikerata pitää saada jollain aikaiseksi. Vinskin kohdalla mietin, josko saisin saman esiin saalishypyllä jollekin etutassutargetille. Vinski on tosi haka käyttämään tassuvoimaa.
Seuruun käännökset oikealle oli, höm, tiiviitä. Paljon parempia kuin aiemmin! Siitä on myös videota. Tempossa on tekemistä ja oikea täyskäännös ei ole mistään kotoisin, mutta kohta luultavasti on. Videolla on myös paljon säätöä ja Laikan osaamistason takia tulee tuijoteltua sitä tässä vielä, siksi kävelen kuin rapu.
Vinski lensi. Siis treenasi vauhtinoutoa. Se on tehnyt paljon pito- ja luovutusharkkaa, myös häiriköityä, mutta nyt halusin kaivaa vauhtia. Sain sitä niin paljon, että Jennyn kamera kohtasi odottamattoman haastajan, joka oli nopeampi kuin Laika. Olen pahoillani, ehkä seuraava koirani on iso, hidas ja keskivaalea! Iloinen juttu oli, että vaikka Vinskin draivi lelulle on kova, se silti malttoi pitää kapulaa, kunnes vihjesana tarttua leluun tuli eli sillä oli kutakuinkin ajatus mukana.
Vinkun listalla oli myös sivulletuloja, joita ollaan tehty viime aikoina aika paljon ajatuksena nimetä muuvit ja häivyttää target. Homma toimii kivasti, tosin pariin otteeseen on pitänyt täsmentää, ettei sivulletulon tarkoituksena ole talloa minua varpaille tai toisaalta taas peruuttaa pitkin ohjaajaa. Jälkimmäisen haluan opettaa ja on pakko survoa halu nyt johonkin, kunnes perusasento sujuu tai muuten mulla on tokokokeessa koira, joka sitoo mut nilkoista kuin ilkikurinen ankerias.
Vinski on treenannut viime aikoina myös ruutua, siitä on lyhykäinen video Instan puolella. Helpottaa, kun jäbä saa nykyään leluista sun muista koppeja, joten sen voi ruudussa palkata oikeaan paikkaan koppipalkalla tarpeen vaatiessa. Keskiviikon osalta suuri plussa pikkukoiralle sen tauko-osaamisesta. Se plötkähtää taukopaikaksi rakennettuun mestaan (eli sinne, minne ollaan ekan kerran treenin aikana menty) oma-aloitteisesti. Viena on sille tosi iso häiriö, koska VIENA ON COOL, mutta muuten se osaa olla myös treenien sivussa aika kivasti. Yhtenä iltana huomasin, että se ei kilju, vaikka Laika treenaa. Vinski suuntasi vielä illalla Riemurakki-rantabileisiin, mutta siitä väännän oman kuvapostauksen.
Postauksen kuvat Jennyn käsialaa!
