Näytetään tekstit, joissa on tunniste sosiaalistaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sosiaalistaminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 19. lokakuuta 2012

Luikuri ja Oskari

Toinen koira on musta ja toinen valkea, sää on pilvinen ja harmaa. Kuvaaminen ei voisi olla helpompaa, varsinkin, kun kuvauskohteet liikkuvat kuin karannut elohopea HOASin vinoilla lattioilla. (Kuvat Erja)

Osku ei ihan vielä pysy Laikan vauhdissa, mutta se ei kyllä estänyt yritystä! Pikkuvalkee on kyllä luonteeltaan mainio, vauhdikas ja itsepäinen naamanpurija. Larukin sai kasakkahepulin nähdessään kuuttikaverin pitkästä aikaa. :D Tiesittekö muuten, että kuten lapsilla on tavallinen ruoka - ja jälkiruokamaha erikseen, myös koiranpennuilla on sisä- ja ulkoperseilyenergia erikseen. Kun Osku alkoi väsyä puistossa juoksemiseen, siirryimme sisälle ja mukulat kävivät painimaan - ja Laika kiipeilemään huonekaluilla. Pari tuntia ja sitten ne malttoi laittaa taljoiksi keittiöön.

Aloittelin illalla station-treeniä ja jatkoin pitkästä aikaa kunnollista naksuttelua Laikan kanssa. Sillä on tyypillisiä crossover-koiran ongelmia - tai siis mulla on crossover-ohjaajan ongelmia. Keskityn kerrallaan liikaa yhteen juttuun ja unohdan toisen ja homma lässähtää; jos pidän kiinni ajoituksesta, unohdan hyvän vireen jne. Tämän takia niitä joissakin jengeissä parjattuja kanakursseja järjestetään. Allekirjoittanut ajatteli pärjätä ilman kotkotuksia (paitsi just kyllä tilasin viitisentoista kiloa sitä pakastimeen koirille...) ainakin vielä, koska Laika selkeästi yrittää eikä paineistu omien aivojen käyttämisestä. 

Ohjaajan perseilystä huolimatta eilisen ja tämän päivän pienet station-naksuttelut ovat johtaneet nyt siihen, että Laika hakeutuu toivotulle paikalle eli ymmärtää, mistä naksuttelen. Lisäksi otin pari tuokiota pelkkää kosketuskepin tökkimistä ja käytös tuli esiin hyvin nopeasti. Ajattelin yhdistää naksun myös vinkupalloon, koska leikki motivoi Larua monesti nameja paremmin - sitä paitsi alustasta pitäisi tehdä koiralle mielekäs paikka olla ja me rakennetaan agilityä hyvin pitkälti lelupalkan varassa aina kun se on mahdollista. Kuljetan molempia rinnakkain tai näin ainakin suunnittelin. Mun on tosin konsultoitava Seppoa aiheesta seuraavalla agi-tunnilla, koska lelupalkan käyttöön naksutinkoulutuksessa liittyy esim. vahvistetiheysprobleemia, mutta ne voitaneen ratkaista.

Huomisaamuna otan pehmeän laskun kouluun ja herään kelloon. Ajattelin kuskata Mustin katsomaan (eli haukkumaan) möllitokokisoja Tikkurilaan. Jos siinä sivussa yrittäisi vihjata käytöksen kultaisesta kirjasta tai jotain...

torstai 31. toukokuuta 2012

Uusia kavereita

Laika pääsi eilen riekkumaan suunnilleen ikäisessään ja kokoisessaan seurassa, mikä oli varmaan pikkukaverille tervettä vaihtelua äkeään pappaan ja oudosti (=villakoiramaisesti) leikkivään isosiskoon. :D Pentutreffeille osallistuivat sen lisäksi suomenlapinkoira Taiga ja keeshond Terra, joista ensinmainittu oli melkoisen vilkas epeli. Sen leikkiinkutsuja Laika ei ensin aivan tajunnut, vaan tutki tilannetta kauempaa ja kerjäsi nameja kaikilta - ja totteli myös nimeä Taiga! Kätevää... Terra-kessu sai Laikan syttymään kunnon vauhtileikkeihin ja krokopuudeli sai kerättyä leukaansa kokoelman harmaata karvaa. :B

Olin (taas) erittäin tyytyväinen Laikan käytökseen. Se käveli reippaasti häntä pystyssä paikalle ja kavereiden seassa. Riekkuva Taiga sai sen istumaan jalkojeni välissä, mutta sieltäkin se katseli uteliaasti, mitä haukkuvalla kamulla oli mielessä. Ajoimme samalla reissulla myös Larpin ekan metromatkan eikä siitä ole mitään kerrottavaa! :D Tuon sosiaalistaminen on enemmänkin faktan toteamista: aika hätkähtämätön penska. Olen kiitollinen ja iloinen.

Pari kuvaa Laikasta ja Taigasta, kuvaajana toimi Terran omistaja Leena:

Leikki onnistui, vaikka alku olikin yksipuolisen meluisa.

Hui apua, phyydeli!