keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Ihan v*tun kiva koiraharrastus!

Kämpässä on kylmä. Päätin varovaisesti laittaa maton lattialle kettiöön. Sitä seuraavana yönä kuulu byöööörghyöörgh, kun Paavo oksensi varastamansa ruoantähteet ja osan ilta-ateriasta sille matolle. =)

Agility oli tänään kallista. Valitsin Reittioppaasta yhden vaihdon vaihtoehdon, jotta varmasti ehtisimme perille ajoissa. Vaihtoaikaa oli ruhtinaallisesti vartti, joten loogisesti meidän olisi pitänyt ehtiä... EI SE MITÄÄN, ETTÄ HAKANIEMESSÄ OLI TIETYÖ. =) Juostiin Laikan kanssa bussiin, joka peruutti laiturilta ja sanoi meille ei. Päätin, että minähän en per-ke-le anna periksi, on tätä stanan agilityä nyt niin kauan puuhattu, ja niinpäs me mentiin keskustasta taksilla Juvanmalmille. Agility-tunnin hinta 90 euroa ja rapiat päälle. =)

No biggie... Meillä oli hauskaa ja hyödyin jo ensimmäisestä tunnista huikeasti. Kotimatkalla (jonka taitoimme menestyksekkäästi julkisilla!) mietin, että melkoista haipakkaa on laji kehittynyt siitä maalaisalkeiskurssista, jonka Loltsin kanssa aikanaan kävimme, kun sitä vertaa tähän lajinaloitukseen.

Pientä yhteenvetoa kotiläksyistä:
  1. Treenaa Laikalle station eli tauko-/rauhoittumispaikka (häkki tms., käytän alkuun fleece-huopaa, kun meillä ei ole häkkiä; voin myöhemmin siirtää huovan häkkiin) ja kuljetukset (namilla, lelulla ja niillä kahdella fyysisellä tavalla :D). Näin luodaan treeniin ajan myötä struktuuri ja ns. treenataan puhtaasti ja tehokkaasti (koira tietää, milloin levätä jne. - rutiinieläin).
  2. Tutki Laikan käytöstä sen leikkiessä. Opeta luopuminen ja tehosta kahden lelun leikkiä (molempia tehty, mutta käytös hajoaa aika nätisti uusissa tilanteissa).
  3. Siirry operantimpaan koulutustapaan. Niin, jos sen naksun on ehdollistanut, niin kai sitä voi käyttääkin... :P Tätä projektia oon yrittänyt puuhata koko ajan, mutta kun on ohjannut hyytelö-Loltsia, niin jotenkin sitä taipuu helposti vanhaan. Liha on heikkoa. Täytyy ryhdistäytyä. Naksuttelen Laikalle vaikka akselin ympäri pyörähtämisen ja kurre-asennon tempuiksi. :)
Noidenkin lisäksi on tavaraa, mutta mun pitää eritellä sitä mielessäni ennen ylöskirjaamista. Ongelma on edelleen ainakin ohjaajan viretilassa ja hämmennyksessä, koska jos Laikalla menee hetki peeloillessa, niin mulla menee tuplasti kauemmin. Tänään hämmennyin ihan jo siitä, että meidän piti odottaa vähän enemmän kuin normaalisti, en ollut käynyt hallin isolla puolella ennen, tapasin uuden ihmisen ja ylipäätään koko se sosiaalinen valmennustilanne oli uusi ja jännä. Huono hermorakenne. :P Seppo on erittäin vakuuttava tyyppi myös noin livenä ja uskon, että opetus tulee olemaan hedelmällistä. Mun täytynee ensi kerralla ottaa esiin hämmennysongelmat, koska ne vaivaa mua myös radalla ja selkeä ohjaus on kai plussaa agilityssä tai jotain. Öh köh.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!