Loltsi sai lempinimekseen Bowie. Sekin kävi matalassa rantavedessä, mutta suunnilleen yökkien ja kiroillen. (Kuva Danuka)
Reikä omistajan patjassa suurenee, puruluut häviää alta aikayksikön ja pentulegot putoilee - niissäkin mennään jo kulmureissa. Laika (kuten siskonsa Taira, Ansa ja Gaiakin) täytti sunnuntaina täydet viisi kuukautta. Lahjaksi Laru sai oikean mäyräkoiran - siis nummelalaisen ystävänsä Oiva-koiran. Synttäriviikonloppu meni sen osalta mukavasti matalaa hölmöä jallittaessa. Loltsi ja Paavon mielestä mäyrämies on vielä kaksivuotiaanakin auttamattoman pieniaivoinen sydänystäväksi.
Oiva.
Jääwihiiwiö.
Laika vesipetoistuu hiljalleen. Hiidenveden ranta oli aivan täydellinen uimaopetteluun, sillä se oli hemmetin pitkälle hemmetin matala! Jopa Oivan jalat ylsivät pohjaan suurimmat osan ajasta. :D
Meidän kaikkien lajien treenaaminen on tällä hetkellä harmittavan jäissä. Agilityssä on pientä paussia, koska en tunnu koskaan olevan paikkakunnalla, vaikka pitäisi ja toko junnaa jossain. Frisbeen nakkelu sentään on mukavaa ja Laika nappailee rollereista aika nättejä koppeja. :) Hakuporukkakin alkaa olla kasassa ja edessä on lähinnä aikataulusumplimista ennen treenejä. Hassua, mun piti pysytellä erossa näistä sosiaalisista lajeista, mutta sitten vain jotenkin satuin katsomaan Laikan menoa metsässä ja ajattelin, että heh, mitäs jos... Tuurikoira näköjään toikin!
Loltsi opettaa lasta huonoille tavoille. Istuksin eräänä päivänä takapihalla paviaanien kanssa, kun paikalle pölähti kaksi naapurin lasta eläimiä paijaamaan. Paavo - siis pusipusikoira - nautti täysin siemauksin saamastaan huomiosta, ja tämä oli ilmeisesti juonen nokkela hämäysosio, koska sillä aikaa Loltsi hävisi Laika perässään syömään toisen naapurin karviaismarjoja suoraan pensaasta! Perkele!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Vingutathan meille siilipalloa, sillä siitä me pidämme!