torstai 11. syyskuuta 2014

Liitoperuna

Tykkään näistä meidän maastoista. Kaaheen aakeelle laakeelle tulee helposti kaunista valokuvankaunista usvaa.


Eipä ole estehyppelyistä kirjoittaminen inspannut. Treenit ovat menneet eilistä lukuun ottamatta tosi hyvin. Hyvin siinä mielessä, että on ollut tekemisen meininkiä ja flow'ta. Eilinen oli yksi iso vitsi ja vähintään sataprosenttista säätämistä. Ratapiirrosta ei ole, mutta yhteen 17 esteen rataan oli tungettu parit yksinkertaiset leijeröinnit, välistävetoja ja pakkovalsseja. Oli siellä yksi takaakiertokin, joka meni sairaan hienosti. Leijeröinneissäkään ei ollut hirveästi mitään sanomista, tasapainoa saattelun ja mun sivuttaisirtoamisen kanssa piti hakea, mutta tekemällä niistä tuli ihan ookoot. Ne välistävedot... Kovasti olisi ollut apua, jos olisin alunperinkin tajunnut, miten se koko ohjaus tehdään. Vaati aika palikkaa selittämistä, että pääsin edes sinne päin rintamasuuntien kääntämisen ja muun kohtuu oleellisen kanssa. Tulin siihen lopputulokseen, että tarvitsen luottokouluttajan yksärin lisäkoulutukseksi. Selvisin kuitenkin ihan rakentavilla ajatuksilla kotiin, enkä jäänyt kiinni siihen, etten luuseri osannut. Vaikka toki olo olikin kentällä kuin perunalla. Laika parka. Osaava ja tosi yritteliäs koira ja tällainen mollukka puikoissa.

Puomin alastulon kriteerit elää edelleenkin. Päätä sekoittaa, kun toisaalta haluaisin jo agility-radoillekin kisaamaan, mutta keskeneräisellä osaamisella sinne ei ole mitään asiaa. A:n kanssa ei ole samaa ongelmaa, kun kriteeri on niin helppo ja lopputulos selkeänä päässä (ainakin omassa, toivottavasti Laikankin): juokse kovaa, osu kontaktille. Laika on skarpannut oikean alastulopaikan kanssa, mutta kesto on seuraava ongelma. Osa musta haluaisi, että pelkkä oikeassa asennossa käyminen ja pysähdyksen häivähdys riittäisi, mutta se voi synnyttää ongelmia jatkossa. Kukaan muu ei kai sitä paitsi edes opeta sellaisia pysäytyksiä. Kisatilanteen nopea vapautuskin on periaatteessa eri asia, jos koiralle kuitenkin edes joskus vahvistetaan asennon kestoa. Argh. Miksei se vaan voi käydä siinä ja lähteä pois ja tää ois ok? Nimimerkillä Ameebankakka -90

Ilmoitin Laikan Jäken hyppiksen lisäksi samalle viikonlopulle Kotkaan ja syyskuun lopulle Purinalle, kun oli (nimenomaan oli) sen verran rahaa. Jee, kisoi!

lauantai 6. syyskuuta 2014